Siirry sisältöön
Luontolähtöistä työtä tekevän ammattilaisen on tärkeää tuntea asikkaidensa tarpeet sekä mahdolliset tunne-elämän ja tiedonkäsittelyn erityispiirteet. Tältä sivulta löydät Isovanhemmat ja lapset metsään! -toiminnan yhteydessä tuotetut videot ADHD:sta ja autismikirjosta sekä ajatuksia aistitiedon säätelystä.

Olemme keränneet tähän videoiden aiheisiin liittyviä kysymyksiä, joita yksin tai yhdessä työtiimisi kanssa pohtimalla voit valmistautua työpäivään neurokirjon lasten ja / tai isovanhempien parissa.

Kun kohtaat lapsia työpäivän aikana, seuraavien kysymysten pohtimisesta saattaa olla hyötyä:

  • Millaisia asioita kohti lapsi hakeutuu tai on selvästi kiinnostunut tekemään? Oli kyse sitten puuhun kiipeämisestä, edestakaisin juoksemisesta tai vaikkapa vuoleskeluun uppoutumisesta, mieti muutama vaihtoehtoinen hypoteesi sille, mikä tarve hakeutumisen taustalla on? Minkä asian säätelyn tarve lapsella on? Voisiko syy liittyä esimerkiksi seuraaviin:
    • Vireystila tai tunne; innostus, uteliaisuus, nälkä, kylmä, pisuhätä, pelko, epävarmuus, häpeä, jokin muu? Mahdollisuuksia on monia – miten osata tehdä hyviä veikkauksia näin hienovaraisista ja henkilökohtaisista asioista? Kannustamme ottamaan lähtökohdaksi lapsen arvostamisen ja ajatuksen siitä, että lapsen toiminnan taustalla on jokin täysin ymmärrettävä tarve, jota tosin saattaa aluksi olla vaikea tunnistaa.
  • Pidä avoin mieli lapsen tarpeita miettiessäsi – erityisesti neurokirjon lasten kohdalla kyse voi olla omasta kokemuksestasi poikkeavista asioista: Tarvitseeko lapsi esimerkiksi hyvin selkeän tiedon siitä, mitä seuraavaksi tulee tapahtumaan, kenen kanssa, kuinka pitkän ajan, missä jne.? Tai voiko kyse olla siitä, että jokin sinulle itsellesi täysin harmiton aistiärsyke tuntuu lapsesta sietämättömältä?
  • Toimiiko lapsi tavalla, jonka koet haastavana? Muodosta muutama kilpaileva hypoteesi siitä, minkä tarpeen tyydyttymättä jäämisestä saattaa olla kyse. Ota lähtökohdaksi se, että lapsi toimii niin hyvin kuin pystyy, ja jos hän ei juuri nyt pysty parempaan, millä tavalla hän on turhautunut tai mikä tarve jää täyttymättä?
  • Muodosta yksin tai yhdessä työtiimisi kanssa toimintasuunnitelma lapsen tarpeiden huomioimiseksi.
    • Myönteisissä tilanteissa: Mitä voit tehdä mahdollistaaksesi lapselle tämän tarpeiden tyydyttämisen?
    • Haastavilta tuntuvissa tilanteissa: Mitä voit tehdä, kun huomaat tilanteen alkavan kärjistyä? Millaisista pienistä merkeistä tämän voi huomata? Vaikka välillä tuntuu, että lapsi “räjähtää” aivan ilman varoitusta, yleensä tunnetilan alkavan muutoksen voi huomata ilmeistä, eleistä tai vaikkapa hiljaisuudesta ja vetäytymisestä. Mitä voit tehdä siinä vaiheessa, kun lapsen tunnetila on jo voimistunut niin, että hänen on vaikea hallita ja hillitä itseään? Entä millaisten asioiden tekemisestä tässä tilanteessa on ehkä enemmän haittaa kuin hyötyä? Miten voit toimia, kun lapsi on voimakkaan tunteen vallassa, entä siinä vaiheessa, kun tunnetila on menossa ohi ja ollaan palautumassa kohti normaalia olotilaa? Millaisia asioita tässä vaiheessa kannattaa välttää?
Markus Mattsson , Hankepäällikkö, psykologi, eräopas, tutkija - MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö
Tuottanut Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö
Markus Mattsson , Hankepäällikkö, psykologi, eräopas, tutkija - MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö
Tuottanut Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö

Tiesitkö tämän … ihmisen aistitiedon käsittelystä?

Ihmisen aistijärjestelmistä puhuttaessa on perinteisesti viitattu viiteen aistipiiriin. Lisäksi aistijärjestelmiin kuuluvat lihasten, jänteiden ja nivelpussien reseptoreiden toimintaan perustuva asentoaisti, joka tuottaa tietoa kehon osien asennosta ja liikkeestä; sisäkorvan tasapainoelimen, asentoaistin ja näköaistin yhteistoimintaan perustuva tasapainoaisti; sekä sisäelinten tilaan liittyvä kehoaisti. Ihmiset ovat kuitenkin yksilöitä myös aistitiedon käsittelyn osalta, ja kokemukset jotka tuntuvat suurimmasta osasta ihmisistä miellyttäviltä, saattavat olla osalle meistä hyvinkin epämukavia. Noin 5–10 %:lla väestöstä aistitiedon käsittelyyn liittyy jokin erityispiirre, kuten

Aistiyliherkkyys: aistimukset tuntuvat tavanomaista voimakkaammilta. Esimerkkejä:

  • Tunto: Vaatteiden pesulaput saattavat kutittaa sietämättömästi tai toisen ihmisen kosketus tuntua epämiellyttävältä.
  • Näkö: Kirkas valo tuntuu epämiellyttävältä, tekee mieli pitää aurinkolaseja tai suojata silmiä
  • Kuulo: Kovat äänet tai äänten paljous tuntuvat epämiellyttäviltä
  • Haju: Ruoanlaiton tuoksut voivat tuntua epämiellyttäviltä
  • Maku: Mausteiset ruoat tai tietyt maut voivat aiheuttaa yökkäysrefleksin tai pelottaa henkilöä
  • Tasapaino: Kieppuminen, heiluminen ja kiipeily voivat tuntua ikäviltä
  • Asento: Venytykset tai voimakkaat liikkeet tuntuvat epämiellyttäviltä
  • Kehoaisti: Vähäinenkin mahakipu voi tuntua hyvin epämiellyttävältä

Aistialiherkkyys: aistimukset tuntuvat tavanomaista heikommilta. Esimerkkejä:

  • Tunto: Kivun, kylmän tai kuuman aistimukset jäävät huomaamatta
  • Näkö: Silmät väsyvät helposti, paikka katoaa lukiessa
  • Kuulo: Henkilö ei reagoi, kun hänen nimensä sanotaan
  • Haju: Vahvat hajut, jotka muut huomaavat välittömästi, jäävät huomiotta
  • Maku: Henkilö ei huomaa, ovatko ruoat mausteisia vai mauttomia
  • Tasapaino: Henkilö valitsee mieluummin paikallaan pysyviä kuin liikunnallisia toimintoja
  • Asento: Puutteellinen tietoisuus kehon asennosta, kömpelyys
  • Kehoaisti: Henkilö ei huomaa, milloin pitäisi käydä WC:ssä tai milloin hänellä on nälkä

Lisäksi puhutaan aistihakuisuudesta, millä viitataan siihen, että henkilö kaipaa vahvoja kehollisia aistimuksia esimerkiksi liikkumalla, riehumalla, hyppimällä, kieppumalla tai törmäilemällä tahallaan ihmisiin tai esineisiin. Aistimuksia saatetaan hakea myös suun kautta, esimerkiksi laittamalla asioita suuhun tai nuolemalla erilaisia pintoja.

Käytännön vinkkejä

Tärkeintä on nähdä asiat lapsen näkökulmasta ja koettaa tavoittaa hänen kokemuksensa: millaiset aistimukset tuntuvat epämiellyttäviltä ja onko kyse yli- vai aliherkkyydestä vai kenties aistihakuisuudesta.

Aistiyliherkkää lasta ei pidä pakottaa tekemään asioita, jotka hänestä tuntuvat epämiellyttäviltä: kaikkea ruokaa ei esimerkiksi ole pakko maistaa! Varovaista, vaiheittaista siedättämistä voi kokeilla rauhallisessa tilanteessa. Tulevia voimakkaita aistimuksia on hyvä ennakoida lapselle kertomalla mitä tulee tapahtumaan tai esimerkiksi kuvakommunikaation avulla. Tuntoherkkä lapsi saattaa sietää paremmin selkeää, voimakasta, syvätuntoaistiin vaikuttavaa kosketusta.

Aistialiherkät lapset saattavat liikkua vain vähän ja pitää esim. tietokoneella pelaamisesta. Ehkä lapsi innostuisi liikkumaan pelaamalla Wii-laitteen avulla? Toisaalta rouskuva ruoka ja voimakkaat maut voivat tuntua lapsesta mukavilta.

Aistihakuiset lapset voivat hyötyä kehoa kokonaisvaltaisesti kuormittavista, voimakkaista aistimuksista, kuten asioiden kantamisesta, kurottelusta, painimisesta jne. Erilaiset puristeltavat ja vaikkapa piikikkäät esineet saattavat tuntua lapsesta mukavilta.

 

Lisätietoa ja vinkkejä aistisäätelyn osalta löytyy esimerkiksi ADHD-liiton jäsenlehdestä 1/2019: https://adhd-liitto.fi/wp-content/uploads/2019/03/adhd-lehti_1901_web_.pdf ja opinnäytetyön lopusta löytyvästä oppaasta:

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/70990/Saikko_Sanna%20ja%20Tervonen_Emma.pdf?sequence=1

 

Lisälukemista aistisäätelyyn liittyen:

https://www.spdstar.org/sites/default/files/publications/Sensory%20Overresponsivity%20.pdf

https://www.spdstar.org/sites/default/files/publications/5.%20Nov.-Dec.%202012%20-%20SDD.pdf

https://www.spdstar.org/sites/default/files/publications/1.%20March-April%202012%20-%20SUR.pdf

https://peda.net/lappeenranta/varhaiskasvatus/vt/aistis%C3%A4%C3%A4tely/aistis%C3%A4%C3%A4tely-pdf:file/download/3d025dc64ad15f41db8b5c0df71163aafa2ed964/Aistis%C3%A4%C3%A4tely.pdf

https://www.mielenterveystalo.fi/lapset/ammattilaisille/hairiot/neuropsykiatriset_hairiot/Pages/aistisaatelyhairiot.aspx

Lähteitä:

Franke, B., Faraone, S. V., Asherson, P., Buitelaar, J., Bau, C. H. D., Ramos-Quiroga, J. A., … & Reif, A. (2012). The genetics of attention deficit/hyperactivity disorder in adults, a review. Molecular psychiatry, 17(10), 960-987. – ADHD ja genetiikka.

Hejlskov, B., & Wiman, T. (2015). Barn som bråkar: Att hantera känslostarka barn i vardagen. Natur & Kultur. – Lapsen tarpeiden tavoittaminen tilanteissa, jotka vaikuttavat aluksi vaikeilta ymmärtää.
Johnson, K. A., Wiersema, J. R., & Kuntsi, J. (2009). What would Karl Popper say? Are current psychological theories of ADHD falsifiable?. Behavioral and Brain Functions, 5(1), 1-11. – Erilaisten ADHD-teorioiden esittelyä.
Kuntsi, J., & Klein, C. (2011). Intraindividual variability in ADHD and its implications for research of causal links. Behavioral neuroscience of attention deficit hyperactivity disorder and its treatment, 67-91. – ADHD:n yksilöllinen luonne.
Liman, L. (2017). Konsten att fejka arabiska: En berättelse om autism. Albert Bonniers Förlag. Autistinaisen kertomus autismista.
Ortiz, L., & Sjölund, A. (2016). Motiverande samtal vid autism och adhd. MTM. – Käytännön vinkkejä ja työkaluja, joista voi olla hyötyä autisti- ja ADHD-lasten kanssa työskennellessä.
Nigg, J. T. (2001). Is ADHD a disinhibitory disorder?. Psychological bulletin, 127(5), 571. – ADHD:n disinhibitio-teorian käsittelyä
Tilli, P. (2013). Toisin: minun Asperger-elämäni. Finn Lectura.

 

Lisätietoa ja vinkkejä aistisäätelyn osalta löytyy esimerkiksi ADHD-liiton jäsenlehdestä 1/2019: https://adhd-liitto.fi/wp-content/uploads/2019/03/adhd-lehti_1901_web_.pdf ja opinnäytetyön lopusta löytyvästä oppaasta:

https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/70990/Saikko_Sanna%20ja%20Tervonen_Emma.pdf?sequence=1

 

Lisälukemista aistisäätelyyn liittyen:

https://www.spdstar.org/sites/default/files/publications/Sensory%20Overresponsivity%20.pdf

https://www.spdstar.org/sites/default/files/publications/5.%20Nov.-Dec.%202012%20-%20SDD.pdf

https://www.spdstar.org/sites/default/files/publications/1.%20March-April%202012%20-%20SUR.pdf

https://peda.net/lappeenranta/varhaiskasvatus/vt/aistis%C3%A4%C3%A4tely/aistis%C3%A4%C3%A4tely-pdf:file/download/3d025dc64ad15f41db8b5c0df71163aafa2ed964/Aistis%C3%A4%C3%A4tely.pdf

https://www.mielenterveystalo.fi/lapset/ammattilaisille/hairiot/neuropsykiatriset_hairiot/Pages/aistisaatelyhairiot.aspx

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Miten abortti voi vaikuttaa intiimiin ihmissuhteeseen?

Suomessa tehdään vuosittain noin 8000 aborttia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (2021) mukaan valtaosa raskaudenkeskeytyksistä tehtiin...

Luontoseikkailut ihmissuhteiden tukena

Miten ammattilaiset voivat käyttää luontolähtöisiä menetelmiä läheisten ihmissuhteiden tukemisessa? Millaisia periaatteita kannattaa huomioida...

Kokemus kohtaa uteliaisuuden - miten luonnossa seikkailu tukee lapsen ja isovanhemman suhdetta?

Millainen isovanhempi sinä olet? Tuntuuko roolisi sinulle sopivalta, entä miten isovanhemmuuden luonne on muuttunut vuosien ja vuosikymmenten...