Siirry sisältöön
Tässä osiossa pääset tutustumaan isovanhemmuuteen ilmiönä ja saat ideoita syvällisempää perehtymistä varten. Videolla aihetta sivutaan niin yksilöpsykogian, evoluutioteorian kuin sosiaalitieteidenkin näkökulmasta, unohtamatta isovanhempien oman äänen kuulemista.

Mitä yksilöpsykologiaan tulee, aihetta lähestytään tässä Mary Batesonin Aikuisuus II -ajatuksen pohjalta. Bateson lähtee siitä, että länsimaiset elävät nykyisin yhä pidempään ja yhä terveempinä. Pidentyneen eliniän lisävuosia ei lisätä elämän loppuun yhtenä jatkumona, vaan ne muodostavat laadullisesti erilaisen osan elämää, kun ikääntyvät henkilöt pohtivat identiteettiin, intiimeihin suhteisiin ja generatiivisuuteen (suunnilleen: kysymys siitä, “miten voin olla hyödyksi muille ja maailmalle?”) liittyviä isoja kysymyksiä. Elämänvaihemallit ovat luonnollisesti yksinkertaistuksia monimutkaisesta todellisuudesta, mutta Isovanhemmat ja lapset metsään! -toiminnassa olemme huomanneet Eriksonin-Batesonin mallin käytännössä hyödylliseksi jäsennykseksi neurokirjon lasten ja heidän isovanhempiensa välisistä suhteista.

Evoluutioteoria tarjoaa osaltaan selityksen sellaisille yleisille isovanhemmuuden ilmiöille kuin isoäitien keskimäärin isoisiä aktiivisempi rooli lastenlasten elämässä ja isovanhempien tarjoaman hoivan merkitys lastenlasten hyvinvoinnin ja hengissäsäilymisen kannalta. Evolutiivisten mekanismien ohella erilaiset sosiaaliset tekijät ovat luonnollisesti vähintään yhtä tärkeitä käytännön työn kannalta, mutta myös evoluutioteorian tarjoama yleinen näkökulma on hyvä pitää mielessä käytännön työssä – syystä tai toisesta esimerkiksi myös Isovanhemmat ja lapset metsään! -toimintaan on osallistunut paljon enemmän isoäitejä kuin isoisiä.

Videolla käsitellään myös luontolähtöisen työotteen soveltamista juuri neurokirjon lasten ja heidän isovanhempiensa parissa työskenneltäessä, joten tätä jaksoa on mahdollista hyödyntää erilaisten kysymysten pohdiskelussa. Alla muutamia esimerkkikysymyksiä työryhmän kesken (tai yksin) pohdittavaksi sekä lähdeviitteitä, joiden perusteella aiheeseen on mahdollista perehtyä syvällisemmin.

Markus Mattsson , Hankepäällikkö, psykologi, eräopas, tutkija - MLL:n Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö
Taina Salmi , Isovanhempi - Isovanhemmat ja lapset metsään!
Milla Roos , Toiminnanjohtaja - Varsinais-Suomen FinFami
Tuottanut Mannerheimin Lastensuojeluliiton Lasten ja Nuorten Kuntoutussäätiö

Luontolähtöisen toiminnan merkitystä sukupolvien välisten suhteiden tukemisessa käsittelevät tämä blogiteksti sekä Isovanhemmat ja lapset metsään! -toimintaan osallistuneen isovanhemman kuvaus kokemuksistaan.

 

Pohdintakysymyksiä aiheen käsittelyyn:

Jos työskentelet jo isovanhempien ja / tai lastenlasten parissa:

  • Miten Mary Batesonin kuvailemat isovanhempi-ikäisten ihmisten kehitystehtävät (liittyen identiteettiin, intiimien suhteiden muutoksiin tai generatiivisuuteen) näkyvät teidän toiminnassanne? Isovanhempi-ikäiset ihmiset pohtivat usein omaa identiteettiään työuran päättymisen jälkeen ja miettivät “Kuka minä olen?” aivan samaan tapaan kuin teini-ikäiset nuoretkin – miten huomioitte tämän toiminnassanne? Samoin ihmisen ikääntyessä kehossa tapahtuu monenlaisia hormonaalisia muutoksia, jotka vaikuttavat siihen, miten ihmiset suhtautuvat intiimiin läheisyyteen. Vaikuttaako tämä jotenkin teidän toimintaanne? Entä millaisia asioita toimintaanne osallistuvilla isovanhempi-ikäisillä ihmisillä on annettavana maailmalle (generatiivisuus)? Millä tavalla he haluaisivat olla hyödyksi? Millä tavalla teidän toiminnassanne huomioidaan tämä isovanhempien oma motivaatio toimia tietyllä tavalla ja millaisia keinoja teillä on ottaa selvää isovanhempien ajatuksista, toiveista ja tarpeista?
  • Näkyykö teidän toiminnassanne isovanhemmuuden sukupuolittuneisuus jollain tavalla, ts. osallistuvatko isoäidit ja isoisät toimintaan yhtä aktiivisesti vai ovatko jommatkummat erityisesti edustettuina toiminnassanne? Mistä tämä voisi johtua?
  • Huomioitteko toiminnassanne matalan kynnyksen luontolähtöisten menetelmien mahdollisuudet? Esimerkiksi erilasten keskusteluryhmien, tukikeskustelujen ja luonnollisesti toiminnallisten ryhmien järjestämisessä on mahdollista hyödyntää luonnon hyvinvointivaikutuksia (stressitason laskeminen, tarkkaavuuden elpyminen, vapaus olla itselleen luontevalla tavalla…) Jos toiminnassanne ei vielä hyödynnetä luontolähtöisyyttä lähtökohtana, millaiset asiat, ajatukset tai organsaatiossanne ilmenevät asenteet toimivat esteinä työtavan hyödyntämiselle?

Lähteitä ja lisälukemista:

Elämänkaarinäkökulma:

  • Bateson, M. C. (2011). Composing a further life: The age of active wisdom. Vintage.
Sukupolvien väliset suhteet:
Erityislasten isovanhemmuus:

Evoluutionäkökulma:

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Miten abortti voi vaikuttaa intiimiin ihmissuhteeseen?

Suomessa tehdään vuosittain noin 8000 aborttia. Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen (2021) mukaan valtaosa raskaudenkeskeytyksistä tehtiin...

Luontoseikkailut ihmissuhteiden tukena

Miten ammattilaiset voivat käyttää luontolähtöisiä menetelmiä läheisten ihmissuhteiden tukemisessa? Millaisia periaatteita kannattaa huomioida...

Kokemus kohtaa uteliaisuuden - miten luonnossa seikkailu tukee lapsen ja isovanhemman suhdetta?

Millainen isovanhempi sinä olet? Tuntuuko roolisi sinulle sopivalta, entä miten isovanhemmuuden luonne on muuttunut vuosien ja vuosikymmenten...