Leijonaemojen vapaaehtoiskoulutus: Vertaistukea verkossa
Verkkovertaistuen erityispiirteitä
Vertaistuki voi toimia myös verkossa. Monelle se voi olla jopa helpompi tai mieluisampi tapa: vertaistukea saa poistumatta kotoa, monesti jopa omiin aikatauluihin sovitettuna. Verkossa voi myös kokea olevansa anonyymimpi kuin kasvokkain tavattaessa, mikä on monelle tärkeää herkistä ja henkilökohtaisista asioista puhuttaessa. Toisaalta verkossa vuorovaikutuksesta jää monesti pois osa inhimillisistä tekijöistä – katse, eleet, kosketus.
Verkossa toimiessa on aina riski siitä, että henkilön yksityisyyteen liittyvää tietoa päätyy ulkopuolisille. Leijonaemot ry pyrkii erilaisin toimin varmistamaan, että keskustelu verkkovertaisryhmissä on mahdollisimman turvallista. On silti huomioitava, että verkossa toimiessa palveluiden suojauksiin ja ryhmän jäseniin ei voi aukottomasti luottaa. Jokaisen verkkovertaisryhmän jäsenen on tämän vuoksi otettava itse vastuu siitä, kuinka avoimesti itsestään, perheenjäsenestään, läheisestään tai yksityisasioistaan ryhmässä kertoo. Verkossa toimii siis samat salassapitosäännöt kuin kasvokkaisissakin ryhmissä. Asiat, joita ryhmässä käsitellään, jäävät ryhmään.
Verkosta löytyy paljon arvokasta ja totuudenmukaista tietoa, mutta Leijonaemot ry ei voi taata kaiken tiedon oikeellisuutta. Vaikka virheellisiä tietoja pyritään korjaamaan, Leijonaemojen ry:n työntekijöillä, jäsenillä tai yhdistyksen vapaaehtoisilla ei ole velvollisuutta korjata niitä, ja tästä syystä kaikki keskusteluryhmistä löytyvä tieto toimitetaan lukijalle ilman takuuta oikeellisuudesta tai sopivuudesta mihinkään käyttötarkoitukseen. Leijonaemot ry, yhdistyksen henkilöstö ja yhdistyksen kanssa tekemisissä olevat vapaaehtoiset eivät ole vastuussa virheellisten tai loukkaavien tietojen olemassaolosta tai niiden käytöstä.
Facebook-ryhmä jäsenille
Rajaamalla Facebook-ryhmä vain Leijonaemot ry:n jäsenille ryhmässä voidaan taata luottamuksellinen ja rakentava keskusteluilmapiiri. Tämä onkin onnistunut erittäin hyvin, vaikka ryhmässä on noin 1000 jäsentä.
Facebook-ryhmään hakevien jäsenyys tarkistetaan Leijonaemot ry:n jäsenrekisteristä ennen ryhmään hyväksymistä.
Ryhmän jäsenet käydään läpi muutaman kerran vuodessa. Niihin, joiden jäsenyys ei ole voimassa, otetaan yhteyttä jäsenyyden päivittämiseksi. Mikäli jäsenyyttä ei uusita, poistetaan ryhmästä.
Toivomme, että kaikki Leijonaemojen vapaaehtoiset toimisivat ryhmässä hyvän mielen lähettiläinä. Voit klikata tykkäyksen tai muun reaktion toisten julkaisuihin tai voit kirjoittaa muutaman kannustavan sanan kommentiksi. Voit myös tehdä iloisia ja elämänmyönteisiä keskustelunavauksia, joilla tuet muita löytämään omat voimavaransa ja ilonaiheensa.
Leijonaemot ry on testannut myös Facebookissa toimivia suljettuja ryhmiä eri teemojen ympärillä. Näihin on mahdollista yhdistää myös luentoja tai muita vuorovaikutteisia osioita.
Ryhmächat
Ryhmächateja järjestetään Väestöliiton ylläpitämällä hyväkysymys.fi-sivustolla. Chatit ovat avoimia kaikille ja niihin voi osallistua anonyymisti. Ryhmächateilla voi olla tietty, ennalta sovittu teema, tai niissä voidaan käydä yleistä vertaiskeskustelua.
Vapaaehtoisen rooli ryhmächatissa on toimia keskustelun virittelijänä ja ”hovimestarina”, joka huolehtii siitä, että kaikilla on mukavaa.
Teemallisissa chateissa mukana on joko asiantuntija, esim. Leijonaemojen työntekijä tai yhteistyökumppani, tai kokemusasiantuntija – joka voit olla vaikka sinä. Jos sinulla siis on teema, josta tiedät paljon ja koet, että voisit ohjata chat-keskustelua siitä, ota yhteyttä toimistoon niin suunnitellaan chat-tuokio!
Teams-ryhmät
Teams-ryhmiä voidaan pitää alueellisten ryhmien rinnalla. Muutamat ryhmät ovat kokeneet tämän hyväksi vaihtoehdoksi vuoden 2020 koronakurimuksessa. Joidenkin ryhmien osallistujat ovat sanoneet, että eivät etäkoulujen ja ‑töiden jälkeen jaksa enää yhtään verkkotapaamista, joten kaikille tämä ei sovi. On myös kokeiltu pitää ryhmää niin, että osa porukasta on läsnä ja osa osallistuu etäyhteydellä. Tämä vaatii sen, että ryhmän ohjaaja osaa käyttää Teamsia sujuvasti, jotta kaikki osallistujat tulevat tasapuolisesti huomioiduksi.
Syksyllä 2020 toteutimme ensimmäisen pelkästään Teamsissa kokoontuvan vertaisryhmän. Tällä kokeilulla halusimme mahdollistaa vertaisryhmään osallistumisen myös niille erityislasten vanhemmille, joille perinteinen, kasvokkain kokoontuva ryhmä sovi, mutta jotka kuitenkin kaipaavat kiinteää, tuttua ryhmää, jonka kanssa voi jakaa kokemuksia. Muista Leijonaemojen vertaisryhmistä poiketen tämä ryhmä oli suljettu, eli siihen ei otettu ensimmäisen kokoontumisen jälkeen uusia jäseniä. Ryhmä kokoontui verkossa neljä kertaa kuukauden välein.
Verkkovertaisryhmistä on siis saatu jo jonkin verran kokemuksia. Osallistujien palautteiden perusteella verkkovertaistuessa on paljon hyvää. Osallistuminen kotoa on helppoa, kun ei tarvitse miettiä välimatkoja tai kulkuyhteyksiä. Verkossa voi tavata vertaisia eri puolilta Suomea ja kuulla, miten asioita on ratkottu eri paikkakunnilla. Verkkovertaisryhmään voi osallistua ”salaa”, jos muuten jokin teema aiheuttaisi häpeää.
Toisaalta verkkovertaistukeen liittyy paljon haasteita. Kotona lapset ja muu perhe voivat olla seinän toisella puolen, jolloin omista kokemuksista ja tunteista puhuminen ei olekaan helppoa. Jotkut osallistujat ovat ratkaisseet tämän lähtemällä tapaamisen ajaksi kävelylle. Jotkut kokevat videoyhteyden hankalaksi tai se ei heikkojen verkkoyhteyksien takia ole mahdollista. Tällöin vuorovaikutuksesta jää monia vivahteita vähäisemmäksi.
Mikäli vertaisryhmän ohjaaminen Teams-järjestelmässä tuntuisi sinulle sopivalta vapaaehtoistehtävältä, ota yhteyttä toimistoon. Uusia Teams-ryhmiä voimme perustaa kevätkaudelle 2021 tarpeen mukaan. Niitä voidaan suunnata yleisesti kaikille erityislasten vanhemmille tai ne voivat rakentua jonkun teeman ympärille.
Vinkkejä verkkovertaistukeen
Tapahtuipa vertaistuki verkossa minkä kanavan kautta tahansa, on tärkeää muistaa sanoittaa toimintaa enemmän kuin kasvokkaisissa tapaamisissa. Sanoita ja ilmaise tunteita korostetusti: “voi sentään”, “onpa kurja tilanne”, “miten ihanasti sanottu”, “liikutun”, “ihan huippua”. Sanoita myös hiljaisuus: “mietin hetken”, “etsin lisätietoa”, “otetaan aikaa ja mietitään kaikki tätä hetki”. Asetu osallistujan tilanteeseen ja kokemukseen, lue myös rivien välistä: ”Tarkoititko…”, ”Kuulen, että…” Kysy avoimia kysymyksiä sinnikkäästi. Anna osallistujalle aikaa miettiä ja vastata. Siedä hiljaisuutta. Tarjoa mahdollisuus palata aiemmin käsiteltyyn aiheeseen. Ilmoita, jos poistut linjoilta kesken. Nämä ja monet muut vinkit verkkovuorovaikutuksesta voit lukea Kehitysvammaisten Tukiliiton sivuilta.
Tutustumiskierroksella ja ryhmäyttämisessä voi käyttää erilaisia verkosta löytyviä pelejä. Paljon vinkkejä löytyy Ryhmärengin sivuilta. Tukiliiton tunnekortit ovat myös hyviksi todettuja. Vastaavia kuvakokoelmia voit kerätä myös itse netistä tai omista kuvistasi, tekijänoikeusasiat huomioiden.
Verkkoluennot
Leijonaemot on järjestänyt muutamia verkkoluentoja ja -kursseja. Verkkoluentoja voidaan järjestää esimerkiksi Teams-järjestelmässä. Kohderyhmänä voi olla ammattilaiset, opiskelijat, Leijonaemojen vapaaehtoiset tai erityislasten vanhemmat.
Leijonaemoissa hyväksi on koettu myös luoda luentoa varten suljettu Facebook-ryhmä, jossa teemasta voidaan keskustella ennen ja jälkeen Facebook Live ‑luentoa. Tämä kuitenkin sulkee ulkopuolelle ne, joilla ei ole Facebook-tiliä.
Verkkoluentojen ja -kurssien etuna on se, että niihin on helppo osallistua asuinpaikasta tai elämäntilanteesta riippumatta. Luennoista voidaan myös tehdä tallenteet, jotka ovat katsottavissa jälkikäteen, jos luennon aikana ei pääsekään linjoille.
Sosiaalinen media
Sosiaalisen median kanavissa Leijonaemojen julkaisujen näkyvyys paranee, mitä useampi niihin reagoi. Jos haluat tehdä helppoa ja nopeaa vapaaehtoistyötä, niin ”tykkää, jaa ja kommentoi”. Varmasti omassa somepiirissäsi on sellaisia, joita Leijonaemojen teemat koskettavat. Auta sanomaamme leviämään! Leijonaemojen tavoitteena on paremmin jaksavat erityislasten vanhemmat – auta meitä tavoittamaan heistä entistä useampi. Yhdessä olemme enemmän!
Voit auttaa meitä myös lähettämällä meille vinkkejä linkeistä tai teemoista, joita voisimme jakaa Leijonaemojen somekanavissa. Jaettavan sisällön tulisi liittyä erityislapsiperheisiin tai erityislasten vanhempien hyvinvointiin. Voimme arvioida sisällön sopivuuden Leijonaemojen kanaviin helpommin, jos liität mukaan parin lauseen mittaisen saatteen siitä, miksi aihe mielestäsi pitäisi jakaa Leijonaemojen somessa.
Facebook-sivu
Facebook-sivulla kerromme ajankohtaisia asioita Leijonaemojen toiminnasta sekä jaamme yhteistyökumppaniemme ja median linkkejä yleisesti erityislapsiperheitä kiinnostavista asioista. Sivullamme on yli 7000 seuraajaa. Sivu on nähtävillä myös Facebookiin kirjautumatta.
Instagramissa välitämme positiivista mieltä ja iloista tunnelmaa. Suosittuja ovat olleet myös erilaiset insta-kampanjamme, kuten helmikuiset hyvinvoinnin aakkoset.
Vapaaehtoisten on mahdollista ”kaapata” Instagram-tarinamme muutamasta päivästä viikkoon. Instakaapparit voivat kertoa omasta elämästään ja ajatuksistaan erityislapsen vanhempina tai nostaa esiin erilaisia tärkeäksi kokemiaan teemoja. Instakaappauksista sovitaan aina toimiston kanssa, jolloin saat tarkemmat toimintaohjeet.
Twitterissä meidän on mahdollista osallistua ajankohtaiseen keskusteluun. Valitettavasti viime aikoina meillä ei ole ollut riittävästi työntekijäresursseja aktiiviseen twitteröintiin.