Siirry sisältöön

Seuraamukset ja jäähyn käyttö

Julkaistu 04.12.2019 - Tuottanut Lastensuojelun Keskusliitto ry, Ensi- ja turvakotien liitto ry , Väestöliitto
Tässä kurssin osiossa mietitään miten vanhempi voi toimia, kun lapsi ei noudata ohjeita tai käyttäytyy hankalalla tavalla.

Ongelmakäytökseen puuttuminen

On tavallista, että emme kiinnitä lapsen käytökseen huomiota ennen kuin se alkaa häiritä meitä. Vanhempana on hyvä miettiä etukäteen mikä lapsen käytöksessä on ongelmallista ja millainen puuttuminen voisi hyödyttää tuon käytöksen kanssa.

Tavallisesti ongelmat lapsen kanssa liittyy siihen, että…

  • Lapsi ei noudata annettuja ohjeita
  • Lapsi saa voimakkaita kiukkukohtauksia
  • Lapsi valittaa ja panee vastaan
  • Lapsi keskeyttää ja vaatii huomiota
  • Lapsi viivyttelee tai kiukuttelee siirtymissä
  • Lapsi leikkii tai sotkee ruokaillessa
  • Lapsi ei suostu menemään nukkumaan.

Erityyppisten ongelmien kanssa toimivat erilaiset puuttumisen keinot. Joskus vanhemman väliintulo voi olla sitä, että jättää lapsen käytöksen huomioimatta.

Suunnitelmallinen huomiotta jättäminen

Toisinaan on hyvä, että ei lähde puuttumaan lapsen käytökseen lainkaan. Etenkin silloin, jos pulmallisella käytöksellä haetaan selkeästi vanhemman huomiota. Suunniteltu huomiotta jättäminen sopii sellaiseen lapsen käytökseen joka on häiritsevää, mutta ei vaadi nopeaa puuttumista. Tällaista käytöstä on

  • valittelu, kun on jo todettu ei
  • kiljuminen
  • pelleily
  • kasvojen vääntely
  • typerien sanojen toistelu

Huomiotta jättämisessä on tärkeää, että sitä käytetään riittävän kauan. Älä kiinnitä mitään huomiota lapsen häiritsevään käytökseen. Älä luovuta, koska muutoin joudut aloittamaan alusta. Varo myös, että et palkitse huonosta käytöksestä. Tästä esimerkki voisi olla se, että lapsi kinuaa pitkään ja sinnikkäästi ja kyllästyessäsi annat hänelle periksi, jotta sinun ei tarvitsisi kuunnella kinuamista.

Kun käyttää huomiotta jättämistä on tavallista, että lapsen käytös ensin hetken pahenee ennen kuin se lähtee parempaan suuntaan.

Huomiotta jättäminen lopetetaan siinä vaiheessa, kun lapsi lopettaa ärsyttävän käytöksen. Myös silloin on lopetettava, jos lapsen käytös menee liian aggressiiviseksi. On ensisijaista varmistaa lapsen ja muiden turvallisuus. Itseä tai muita vaarantavaa käytöstä ei voi jättää huomiotta.

Ongelmakäytökseen puuttuminen kun lapsi toimii vastoin sääntöjä

Kun vanhempana havaitsemme ongelmakäytöksen, tavallisesti sanomme tästä lapselle. Tämä sanominen voi tapahtua sivulauseessa, melun keskellä ja vaikka toiselta puolelta huonetta. Ongelmakäytöksen havaitessaan vanhemman tulisi kuitenkin pysähtyä ja puuttua tilanteeseen heti. Kun vanhempi havaitsee, että lapsen käytös on ongelmallista, hänen tulisi:

  • Mennä lapsen luokse, asettua lapsen tasolle ja katsoa tätä silmiin.
  • Kertoa selkeästi ja rauhallisesti ohjeet kuinka haluaa lapsen toimivan.
  • Jos lapsi toimii, kuten on pyydetty, kiittää lasta.
  • Jos lapsi ei toimi, kuten pyydetty, kertoa hänelle seuraamuksista, jos hän ei noudata ohjetta.
  • Odottaa 5 sekunttia, jos lapsi ei toimi kuten pyydetty, toteuttaa seuraamus.

 

Seuraamukset

Elämä opettaa, että omalla käytöksellä on seuraamuksia. On tärkeää, että vanhempi antaa tästä esimerkkiä lapselle pikku hiljaa ja sopivin annoksin.

On olemassa luonnollisia seuraamuksia, jotka tulevat automaattisesti jonkin toiminnan kautta.

Esimerkkejä luonnollisista seuraamuksista:

  • Jos lapsi rikkoo itse lelunsa, hänelle ei osteta uutta, vaan lapsi joutuu sietämään oman toimintansa seuraamukset (jos rikkoutuminen on vahinko, tilanne on eri)
  • Jos lapsi kastelee kenkänsä kiellosta huolimatta, hän joutuu olemaan märissä kengissä ja sietämään oman toimintansa seuraukset.
  • Jos lapsi ei pyynnöistä huolimatta tule pöytään tai aloita syömistä, hän joutuu syömään kylmää ruokaa.

Toisaalta on olemassa käytöstä, josta ei seuraa lapselle välitöntä seuraamusta. Tällainen tilanne voisi olla vaikka sellainen, jossa lapsi pelaa tabletilla yli sovitun ajan. Tässä tilanteessa vanhempi joutuu miettimään mitä tehdä lapsen ongelmallisen käytöksen kanssa. Mahdollisuuksien rajoissa on hyvä, että seuraamus on johdonmukainen ja liittyy ongelmalliseen käytökseen.

Esimerkkejä johdonmukaisista seuraumuksista:

  • Jos lapsi ei syö kunnolla ruokaa hän ei saa herkkuja
  • Jos lapsi pelaa tai katso padia yli sovitun ajan, tuo aika vähennetään seuraavana päivänä
  • Jos lapsi ei pyynnöstä huolimatta siivoa lelujaan pois, lelut menevät muutamaksi päiväksi kaappiin ja niillä ei voi leikkiä.
  • Jos sisarukset eivät osaa jakaa keinua, kumpikaan ei keinu viiteen minuuttiin. Tämän jälkeen lapsille tulee mahdollisuus uudelleen kokeilla onnistuuko jakaminen.
  • Jos lapsi ei osaa leikkiä jollakin lelulla rauhallisesti, lelu otetaan pois viideksi minuutiksi. Tämän jälkeen kokeillaan onnistuuko leikkiminen rauhallisesti. Muista kiittää heti kun lapsi toimii toivomallasi tavalla.

TEHTÄVÄ: Keksi lisää johdonmukaisia seuraamuksia niihin asioihin, jotka ovat tavallisia teidän arjessanne. Seuraavan viikon aikana noudata 1-2 näistä.

Seuraamuksista on hyvä muistaa muutamia asioita

  • Muista, että seuraamusten tulisi olla ikätasoisia. Seuraamukset eivät saisi olla liian pitkäkestoisia tai ankaria. On tärkeää, että lapsi saa välittömän palautteen toiminnastaan ja saa pian mahdollisuuden yrittää uudelleen, korjata toimintaansa ja onnistua.
  • Mieti, että seuraamukset ovat sellaisia, että voit seistä niiden takana. Seuraukset eivät saisi olla sellaisia, että alat epäröimään niiden toteuttamista. Jos seuraamukset eivät toteudu, lapsi ei saa tilaisuutta oppia ja vanhemman auktoriteetti heikentyy.
  • Toteuta seuraamukset mahdollisimman nopeasti. Pienet lapset eivät osaa ajatella pitkäjänteisesti. Esimerkiksi, jos ei pese hampaita hampaat reikiintyy, on pitkän aikavälin seuraamus, joka ei ole oppimisen kannalta tehokas. Luonnollisten seurausten tulee olla sellaisia, että ne eivät voi johtaa lapsen fyysiseen loukkaantumiseen. Tällaisilta luonnollisilta seurauksilta aikuisen on tärkeä suojata lasta.
  • Pyri olemaan ystävällisen jämäkkä seurauksista päättäessäsi. Vanhemman kiukku, syyttävä asenne tai mitätöivyys voi herättää lapsessa tottelemattomuutta ja häpeää.
  • Seuraamus ei saa olla sellainen, että lapsi kokee vanhemman hylänneen hänet. Esimerkiksi, jos et nyt lähde mukaan niin jätän sinut yksin ja saat pärjätä omillasi, on huono seuraamus.
  • Keskustele lapsen kanssa seuraamuksista ja jos on mahdollista niin ota lapsi mukaan miettimään seuraamuksia. Myös vanhemman ongelmalliselle käytökselle voi keksiä seuraamuksia.

Muista myös huomioida lapsen käytöksessä pienikin hyvä ja kehua lasta aina, kun on aihetta. Seuraamuksilla on tehoa silloin, kun lapsella on halu säilyttää hyvä suhde vanhempaan. Lapsen ja vanhemman välisessä vuorovaikutuksessa kielteinen ei saisi koskaan ylittää positiivista.

Jäähy

Kun johdonmukaista seuraamusta ei voi antaa ja lapsen käytös on hankalaa, aggressiivista ja tunteet hallitsemattomia, on mahdollista käyttää aikalisää eli jäähyä.

Jäähyä ei ole tarkoitettu lapsen rankaisemiseen. Se on tarkoitettu hetkeksi joka antaa lapselle mahdollisuuden rauhoittua. Vanhemman tehtävä on mahdollistaa tämä lapselle viemällä lapselta pois kiinnostava aktiviteetti ja seurata jäähyn toteuttamista.

Jäähyä tulisi käyttää vain:

  • Osana vanhemmuuden suunnitelmaa, jossa suurin osa keskittyy positiivisen suhteen rakentamiseen lapsen kanssa.
  • Vakavaan ongelmakäytökseen johon on jo yritetty muita konsteja.
  • Kun vanhemmalla on selkeä käsitys kuinka ja milloin käyttää jäähyä.
  • Kun lapsella on selkeä käsitys jäähyn säännöistä ja miksi sitä käytetään.
  • Kun jäähyn käyttö on suunnitelmallista eikä impulsiivista ja rangaistuksen omaista.
  • Kun sitä ei käytetä koko ajan, eikä pitkiä aikoja.
  • Kun vanhemmat selkeästi tunnistavat, että jäähystä on hyötyä eikä siitä ole haittaa vanhemman ja lapsen väliselle suhteelle.

Jäähyä käytetään siihen, että lapsi oppii pärjäämään voimakkaiden tunteiden kanssa sopivalla tavalla. Sitä ei saa käyttää silloin jos lapsi on ahdistunut tai poistolaltaan jostakin jota on sattunut heille esimerkiksi kaverin kanssa. Näissä tilanteissa lasta tulee kuulla, ymmärtää, tunnistaa heidän tunteensa ja auttaa heitä ratkaisemaan ongelma. Jäähyä voi käyttää silloin, kun lapsi riehuu tai käyttäytyy huonosti, koska ei saa haluamaansa (ei koske asioita, mitä lapset oikeasti tarvitsevat). Jäähy voi auttaa lasta pärjäämään turhautumisen kanssa ja rauhoittumaan.

Suunnittele jäähyn paikka lapsen kanssa etukäteen. Paikan tulisi olla sellainen, jossa ei ole paljon tekemistä tai virikkeitä. Lapsen oma huone on tästä huono. Tylsä ja turvallinen, eteisen nurkkaus tai joku muu paikka, jossa saa olla rauhassa, olisi hyvä tähän tarkoitukseen.

Keskustele lapsen kanssa siitä, missä tilanteessa ja miten jäähyä käytetään. Lapsen kanssa voi suunnitella myös aikuiselle oman jäähypaikan, jos aikuisen tunteet menevät yli.

  • Kuvaa lapselle, että paikka on rauhoittumista varten ja siellä ollaan hiljaa.
  • Muistuta lasta, että kun jäähylle mennään, siellä tulee olla hiljaa riittävän kauan (aika on 3-5 –vuotiaille 2 minuuttia). Aikuinen tulee sitten kertomaan koska jäähyltä voi tulla pois.
  • Jos lapsi meluaa, aloita minuuttien laskeminen vasta siitä, kun lapsi on hiljaa. Muistuta häntä tästä asiasta.
  • Jos lapsi lähtee paikalta pois, auta lapsi ystävällisen jämäkästi takaisin ja kertaa hänelle säännöt.
  • Kun jäähy on ohi, kertaa lapselle sääntö ja pyydä häntä nyt uudelleen tekemään pyydetty asia.
  • Kiitä heti, kun lapsi käyttäytyy hyvin.

Tässä vielä ohjeet, mitä voit sanoa lapselle, kun jäähyn käyttö tulee ajankohtaiseksi:

  1. Pyysin sinua…. et tehnyt kuten pyysin.
  2. Sinun pitää mennä nyt jäähylle.
  3. Sinun pitää istua tässä hiljaa 2 minuuttia, tulen kertomaan kun aika on mennyt.
  4. Kiitos kun olit hiljaa, voit nyt tulla pois.
  5. Kerro mitä olit toivonut lapsen tekevän ja pyydä häntä ystävällisesti uudelleen.
  6. Kiitä jos lapsi toimii kuten pyysit.

Vinkkejä vanhemmalle:

  • Pidä itselläsi kirjaa, että miten jäähy toimii.
  • Muista, että lapsi ei saa päättää milloin jäähy loppuu.
  • Käytä jäähyä säännöllisesti silloin, kun on selkeä ongelma.
  • On vaikea nähdä lapsen vaikeita tunteita ja pettymystä. Muista, että autat lasta oppimaan.
  • Pysy itse rauhallisena.

Jäähyä tulisi käyttää riittävän usein, mutta ei liian usein. Yleensä viikossa tai kahdessa lapsi oppii jäähyn käytön.

Lähteet:

Webster-Stratton, C. (2005). Ihmeelliset vuodet. Ongelmanratkaisuopas 2-8-vuotiaiden lasten vanhemmille. ER-paino: Profami Oy.
Triple P – Positive Parenting Program.
https://www.positivediscipline.com/articles/positive-time-out-1

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Voimat erityiseen elämään löytyvät yhdessä

Missä tahansa lapsiperheessä arki voi välillä olla aikamoista pyöritystä. Erityislapsiperheessä jokainen päivä on erityistä pyöritystä.

Yksin odottavien vertaischat

Odotatko lasta yllättäen yksin? Lapsen odotus ja syntymä on iso elämänmuutos, mahdollisesti vielä isompi jos kohtaat muutoksen ilman kumppanin...

Rekrytointi vanhempainvapaan aikana

Esimerkki elävästä elämästä: Uusi työpaikka vanhempainvapaan aikana onnistui.