Siirry sisältöön

Yksinäisyys korona-aikana

Tällä kanavalla jutellaan yksinäisyydestä.

Tuottanut Nyyti ry

Tervetuloa keskustelemaan! Tutustu ihan ensimmäiseksi keskusteluryhmän sääntöihin https://www.nyyti.fi/netiketti/

Käyttäjä on muokannut viestiä 14.04.2020 klo 12:21

Moikka moi! Olen Nyytin vapari Annu ja toimin tässä keskusteluryhmässä moderaattorina ja vertaisena teidän keskustelijoiden kanssa. Käyn siis säännöllisesti vilkuilemassa täällä teidän fiiliksiä ja ajatuksia, joita keskustelun aihe Yksinäisyys korona-aikana herättää sekä myös kommentoimassa aihetta omasta näkökulmastani. 

Monelle nämä poikkeusolot ovat varmasti vaikea paikka, kun arki muuttuu, eikä ystäviä tai perhettä voikaan nähdä totuttuun tapaan. Toki yksinäisyys on jokaiselle erilainen ja erilaisissa tilanteissa puhkeava tunne. Mulle itselleni tuli yksinäinen olo ihan jo siitä, ettei arkisin enää päässytkään kouluun näkemään luokkakavereita ja vaihtamaan kuulumisia - sellainen arjen normaali sosialisoiminen joutui väistymään koronan tieltä.

Missä tilanteissa te koette yksinäisyyttä, onko sen lievittämiseksi löytynyt jotain vinkkejä tai kaipaisitteko sellaisia muilta? Olisiko tämä keskusteluryhmä yksi reitti poistamaan yksinäisyyttä ja löytää vertaistukea? Kertokaa ihmeessä, mitä teille kuuluu!

 

Käyttäjä on muokannut viestiä 09.04.2020 klo 20:46

Hei,

kaipaan työkaluja totaaliseen yksinäisyyteen korona aikana. Löytyykö muita saassa tilanteessa olevia.

- Marjut

Moi Marjut! Vähän hitaasti lähtenyt täällä keskustelu käyntiin, mutta toivottavasti vielä useampi löytää tiensä tänne jakamaan vihjeitäkin.

Ootko koittanut pilkkoa sitä yksinäisyyttä pienemmiksi palasiksi, että mistä se tunne koostuu? Mulla se on helpottanut tunteen sietämistä ja työstämistä. Silloin on helpompi vaikuttaa niihin osiin, mitkä mahdollisesti ovat omassa vallassa ja joihin edes voi pyrkiä vaikuttamaan. 

Onko näitä keskustelukanavia ruotsiksi? En itse löytänyt.

Moikka Ama22. Näitä korona-aikaa koskevia keskusteluja ei ainakaan toistaiseksi ole ruotsiksi mun tietojen mukaan, sillä kyseessä on uusi kokeilu näiden kolmen suomenkielisen kanssa. Jatkosta en osaa sanoa. :)

Hei Ama22! 

Oletko aikaisemmin osallistunut ruotsinkielisiin chatteihimme? Seuraava järjestetään 14.5 klo. 18 - 20 aiheesta yhteisöllisyys ja ulkopuolisuuden tunne. Chateilla on omat teemat joista pyrimme keskustelemaan, mutta saa niissä nostaa muitakin mielen päällä olevia kysymyksiä/ajatuksia :) Tervetuloa mukaan!

Käyttäjä on muokannut viestiä 19.04.2020 klo 12:58

Hei!

Täällä eräs yksinäinen, joka vielä erosikin juuri ennen tätä koronatilannetta, jeejee. Ero ja koronteeni ovat korostaneet miten yksinäinen olenkaan. Kamala halipula ja puheripuli.

Vinkkinä suosittelen instagramia, jossa on paljon mukavia ja mielenkiintoisia livejä. Mutta omia ajatuksia pääsee ilmaisemaan liian vähän, kaipaan (kasvotusten) keskustelua. 

Heippa ruttu, ootko päässyt kavereiden kanssa juttelemaan puhelimessa tai käymään videokeskusteluja? Instagram on kyllä myös hyvä väylä tuntea yhteyttä ihmisiin, mutta tokikin on kiva päästä välillä myös itse ääneen.

Itse olen soitellut myös pitkästä aikaa sukulaisia läpi, kun kerrankin on aikaa ja tekee mieli höpötellä ihan vain kuulumisia. :D

Hei kaikille! Olen Nyytin vapari Linda ja olen tässä keskusteluryhmässä toisena moderaattorina Annun kanssa. Toimin tällä hetkellä Nyytissä kaksikielisenä vaparina, eli tämän suomenkielisen keskusteluryhmän lisäksi toimin myös Nyytin ruotsinkielisessä chatissä. Käyn täällä säännöllisesti vilkuilemassa ja kommentoimassa ajatuksianne. Kaikki on mainitsemisen arvoista :)

***

Teiltä on tullut jo aika hyvin ideoita yksinäisyyden helpottamiseksi, aikaisemmin mainittiin mm. videopuhelut ja Instagram. Millaisia fiiliksiä sosiaalinen media on teissä yleisesti ottaen herättänyt viime aikoina? Oletteko saaneet somen kautta vähennettyä yksinäisyyttä, vai onko se päinvastoin tuonut negatiivisia fiiliksiä? Jos some on vähentänyt teissä yksinäisyyden tunnetta, millaista sisältöä suosittelette?

Itse olen tykännyt yllättävän paljon TikTokista ja Youtubesta! Siellä pyörii hauskoja ja lyhyitä matalan kynnyksen liikunta/some- haasteita mitä olen tykännyt toteuttaa esim. taukojumppana. Myös erilaiset InstaLive- lähetykset ovat olleet hauskaa seurattavaa. 

Käyttäjä on muokannut viestiä 19.04.2020 klo 13:22

Yksinäinen olen. Koulu meni kiinni ja kaikki on niin hiljaa. Tässä talossa asuu toinenkin ihminen, mutta hän sanoo tarvitsevansa omaa tilaa. Koulutöiden hoitaminen tuntuu olevan ainut asia, joka minulla on. Tavallaan ne työt ovat koko ajan tuossa, kunnon irtiottoa en niistä saa. Tuntuu kestämättömältä olla tässä tilanteessa kuukausia eteenpäin, kun viikkokin menee selviytyessä ja tunnetilojen kanssa tapellessa. Vaihtelevat miten sattuu. Pelkään mielenterveyteni puolesta. Lenkkeily auttaa, mutta ei sitä voi jäädä ulos asumaankaan, varsinkin kun vastaantulijat ovat säikkyjä. Välillä käy mielessä, että tautiin sairastuminen olisi parempi kuin tällainen loputon piileskely. Olen suht nuori ja fyysisesti vahva, luultavasti selviytyisin koronasta.

Kiitos tästä keskustelualueesta, tällaiset ovat nyt todella tärkeitä. 

Hei Miina987! 

Olo jota kuvailet kuulostaa todellakin kestämättömältä, maa vaikuttaa nyt keinuvan allasi. Se että vastaantulijatkin ovat säikkyjä ei varmastikaan rauhoita oloasi, vaikka ymmärrettävää on että ihmiset ovat nyt lähikontaktin kanssa hieman varuillaan. Luulisi kuitenkin että ulkoilmassa voisi olla hieman rennommin, kun lenkkeillessä on kuitenkin vastaantulijoihin etäisyyttä.  

Hyvä että olet yrittänyt saada koulutöitä eteenpäin! Vinkkinä kuitenkin että nyt on sallittua olla itselle armollinen ja asettaa oma jaksaminen etusijalle. Jos sinusta tuntuu että pää hajoaa ja kiipeät seinillä, ota suorittamisen kanssa hieman takapakkia. Oletko kokeillut pomodoro- tekniikkaa? 25 min työskentelyä, 10 min tauko, toisto.  Pakottamalla mistään ei kuitenkaan tule hyvää.

Psykoterapeutti Maaret Kallio kirjoitti erääseen artikkeliinsa yhden otsikon joka mielestäni sopii korona - tilanteeseen aika hyvin: "Nyt riittää 7.5 suoritus". Koulutehtäväsi ovat hyvä keino viedä keskittyminen muualle että asiat pääsevät hetkeksi pois mielen päältä, mutta mikä voisi olla sinulle hyvä keino työstää ahdistustasi joka palaa sen jälkeen kun tehtävä on tehty?

Mainitsit että yrität harrastaa liikuntaa. Harrastatko muuta liikuntaa kuin lenkkeily? Oletko kokeillut tehdä sitä yhdessä jonkun kanssa (myös etäpuhelun kautta jos et vielä ole tavannut ketään livenä)? Oletko myös miettinyt että osallistuisit johonkin etätapahtumaan, esim. nyt vappuna?

Käyttäjä on muokannut viestiä 28.04.2020 klo 13:01

Kiitos vastauksesta ja viisaista neuvoista. Toi työskentelyvinkki taitaa mennä heti testiin. 

Eilen juttelin tuntemattomien kanssa; mies myi makkaraa kadulla, niin ruoan lomassa on helppo alkaa vaihtaa ajatuksia. Sen jälkeen kävin opiskelijaterveydenhuollossa selittämässä tilannettani, mutta taisin saada enemmän hyvää tuolta katukokilta kuin virallisuuteen paenneelta hoitajalta.

Tällaista yksinpuhelua tämä nyt on. Pelottaa että kadotan sosiaaliset taidot, oliko niitä edes? Olenko ollut katujyrä toisia kohtaan vai miten? Olen niin rohkea ihminen, joku sanoi. Tiedä häntä, aika huolestunut persoona olen.

Mitä tuumaatte, pitäiskö kiskaista itsensä irti tästä vellomisesta? 

Olin yksinäinen jo ennen koronaa. Erosin pitkästä parisuhteesta ja katkoin lähes kaikki perhesiteeni. Se oli elämäni parhaimpia päätöksiä.

Valitettavasti vinkkejä ei ole antaa. Tai ehkä sellainen, että ei kannata lopettaa haaveilua. Itse unelmoin yksinäisyyden selättämisestä. Valitettavasti sen eteen on vaikea tehdä töitä kaiken olessa kiinni ja peruttu.

Loppulohdutus: Jos tunnet olevasi supersuperyksin, niin täällä on toinen samanmoinen.

Käyttäjä on muokannut viestiä 24.04.2020 klo 13:51

Toi unelmointi on kyllä hyvä neuvo. Kiitos. Mä unelmoin siitä että osaisin kantaa itseni hyvin, myös vaikeina aikoina. Tällainen kasvotonkin avautuminen tuntuu auttavan, ehkä tästä saa oppia tulevaakin varten. Unelmoin myös poikkeusajan loppumisesta. Jos elämä muuttui ennustamattomasti kerran, se tulee muuttumaan jatkossakin. Yritän jotenkin asettaa itseni vuosia eteenpäin katselemaan taaksepäin. Mitäköhän silloin tuumaa ja missäköhän sitä silloin on? 

Kiitoksia ja mukavaa viikonloppua sinulle sekä kaikille muillekin teille yksinäisille. Tuntuu hyvältä olla tällaisessa ryhmässä. 

Ihanaa että vastasitte toisillenne :)  

Kannustan todellakin unelmointiin! Tämä on kyllä ennakoimattomalla tavalla koskettanut meitä kaikkia, eikä muutos välttämättä tuo kaikille hyvää. Unelmat ovat nyt entistä tärkeämpiä, että on suunta jota kohti pyrkiä, haaveita jotka motivoivat meitä pääsemään uusiin tavoitteisiin sekä ajatuksia piristämään meitä matkalla sinne. 

Käyttäjä on muokannut viestiä 28.04.2020 klo 13:15

Tuo unelmointi olikin hyvä vinkki! Ja mulla tuli siitä mieleen, että voisko jonku unelman eteen alkaa jo nyt tehdä jotain, vaikka jos unelma olis että haluaa oppia maalaamaan ja jonain päivänä saada töitään esille vaikka johonkin kahvilaan, niin menis nyt skillshareen ja aloittais maalauskurssin. Ja sitten kun "etäelämä" loppuu niin menis ihan livenä maalauskurssille ja sieltä vois löytää uusia ihmisiä elämään. Ja tällä hetkellä vois vaikka instassa jakaa niitä töitään, tyyliin "tässä mun eka maalaus sitten yläasteen" ja sillä vois saada omaa ääntä kuuluviin. Ja niihin maalauksiin vois myös purkaa tämän hetken tunteita. 

Mikä vaan muukin kuin maalaaminen toimis tietenki, vaikka kirjoittaminen tai kasvienhoito tai vaikka pyöränkorjaaminen. 

Mulla on siis myös yksinäinen olo, koska en pysty jakamaan rehellisesti ajatuksia tai tunteita kenenkään kanssa. Esitän että ihan ok menee, vaikka oikeasti on tosi vaikea olo.

Aivan ihana idea, siniphi!

Nyt jos koskaan on hyvä aika projektitoiminnalle, jos sellaiseen jaksaa ryhtyä. Sekin voi auttaa viemään ajatuksia muualle tai työstämään omia fiiliksiä tekemisen lomassa. Tekeminen tuo myös itselle tarkoituksen tunteen, että teen jotain millä on merkitystä.

Itse päätin nyt kokeilla konmarittamista! Voitte uskoa millaisen määrän krääsää pienestäkin asunnosta löytyy :)

Tän keskustelun ja ideoiden lukeminen tuntuu lohdulliselta ja ihanaa että saa osallistuu halutessaan. Oon kärsiny yksinäisyydestä vuosia. Pahin vaihe oli pari-kolme vuotta sitten. Viimeset vuodet oon todella paljon työstäny asiaa, ja päätyny ensin hakemaan hyvää oloa itteni seurassa olemisesta. Vaikkei se oikeestaan oo yksinäisyyttä vähentäny. Ehk ne tuttavat ja kaverisuhteet löytyy sitte ajallaan... Vaikka on aina osannu olla yksin, on se totaalisen yksinäisyyden kohtaaminen täysin eri asia. Kun on vuos toisensa jälkeen ypöyksin vastentahtoaan.. no. Oon sitten päättäny kääntää nää ajat kunnon itsetutkistelun maratooniks! Koin amkssa jonkinmoisen burnoutin, opinot jäi kesken ja vast vuosia sen jälkeen oon alkanu löytäny itestäni taas vähän sitä leikkisää kisailuhenkee ja tavotteellisuutta... Jotain mitä voin suositella: * Tohon unelma-asiaan on esim. "goal mapping suomi" sieltä "lataa ilmainen karttapohja" ja sen avul voi todella syventyy siihen miten sitä/niitä omia unelmia kohti voi konkreettisesti päästä. Hahmotella polun. * Sit jos tuntuu että omat vahvuudet on hukassa niin VIA-character strenghts-testi auttaa kaivaa sitä positiivista näkemystä omiin kykyihin. * Dualingoa oon myös vääntäny, saa niitä pieniä onnistumisen kokemuksii joka päivä. Ite tähtään 365-päivän putkeen. Siinä ajassa ehtii valitsemaansa kieltä jo ehkä vähän oppimaanki! :) * Leipominen tai ruokaan panostaminen, vaik joutuu tekemään minibudjetilla - mut tuo kuitenki iloa. Noi "Ole oman elämäsi tähti" materiaalit on kyll antanu kunnon perspektiiviä ja kokonaisuuden hahmottamisen työkalut. Vaikka sitä puurtaa yksinään. Mutta kun on nyt tehny sitä rauhassa osissa niin ei kasaa liikaa ressiä. * Yle Areenas on paljon joka lähtöön mielenkiintosii puheohjelmii. Esim Mahadura&Özberkan käsittelee monii ristiriitasii ja vaijettujakin aiheita. Ja se Mahaduran Verta,hikeä ja t-paitoja sarja on äärimmäisen tärkeen aiheen äärel, suosittelen lämpimästi kaikille. Mulla viimeaikoina yksinäisyyden kokemukseen on alkanu linkittyy vahvasti se etten oo somessa. Siis oon valinnu etten tahdo olla. Koen somen tosi koukuttavaks ja negatiiviseks vaikuttajaks ja huomasin aikoinaan että esim instan tai fbn selaaminen heikens mun elämänlaatua ja vaan hävitti tunteja mun päivistä. Harhautin sillä itteeni, pakenin onglemia. Nyt paininki sen ongelma kanssa että kun mitään tapahtumia tai live-kohtaamispaikkoja ei oo, eikä tiedä millon tulee, niin miten tästä yksinäisyydestä selviää  jos on "some-kieltäytyjä"... Ei taida olla mitään keinoa löytää samanhenkistä seuraakaan kun maailman on nyt rakennettu sille että some on ainoo kohtaamispaikka..? Pahottelut törkeen pitkästä viestistä.

Moi Bellu!

Elä pahoittele yhtään, kiitos kun kirjoitit! Mahtavaa että tykkäät sisällöstä, lisää saa ehdottomasti keksiä ja jakaa :)

Olen tosin pahoillani siitä, että olet kärsinyt yksinäisyydestä vuosia. Inspiroivaa on kuitenkin kuulla, miten olet lähtenyt työstämään yksinäisyyttäsi. Jos tykkäät haastaa itseasi ja tehdä erilaisia tehtäviä, suosittelen kokeilemaan HelsinkiMission Näkemys- ohjelman tuottamaa yksinäisyyden tehtäväkirjaa! Se toimii vähän samalla logiikalla kuin esim. erilaiset taidehaaste - tai self help- tehtäväkirjat, kuten esim. Vitutuspäiväkirja, Luovuuden vuosi tai Tunne lukkosi - tehtäväkirja. Omasta mielestäni se yksinäisyyden tehtäväkirja oli jopa ihan hauska, toi ainakin uusia näkökulmia omiin ajatusmalleihin. Sinulla oli ihania vinkkejä unelmointiin liittyen, tuota Goal Mapping Suomea pitää kyllä testata! Oletko myös testannut aktiviteetteja toisten ihmisten kanssa, esim. netin välityksellä tai aikaisemmin livenä ennen rajoituksia? Oletko löytänyt mitään hyviä kanavia tutustua muihin ihmisiin kuin some, esim. vaikka jonkin harrastuksen tai opintojen kautta?

Olet oikeassa siinä, että viihtyminen yksin ja totaalinen yksinäisyys ovat eri asioita. Jos yksinäisyys aiheena kiinnostaa, suosittelen lukemaan Liisa Keltinkangas - Järvisen kirjan Ujot ja introvertit (2019) sekä Niina Junttilan kirjan Aikuisten yksinäisyys (2018). Tästä oli minulle hyötyä omassa opparissani, käsittelin siinä aika paljon yksinäisyyttä. VIA- testikin saa kyllä minultakin peukun. Vaikka se itse lomake voi olla kauhean puuduttava, niin sen kannattaa täyttää loppuun saakka :) Toki kannattaa myös muistaa, että persoonallisuustestit ovat vain suuntaa antavia eikä niiden sanoma ole hakattu kiveen. Ne voivat kuitenkin toimia hyvinä ponnahduslautoina miettimisen kannalta: jos sait erilaisen tuloksen kuin odotit, mitä se kertoo sinusta tai nykyisestä mielentilastasi? 

Kerroit että olet tehnyt tietoisen päätöksen olla olematta somessa. Oletko siis poistanut profiilisi kokonaan, vai käytätkö vielä joitakin kanavia silloin tällöin? Nostit nimittäin hyvän pointin, että varsinkin nyt rajoitusten aikana tuntuu siltä ettei ole muita vaihtoehtoa kuin olla somessa tai verkossa jos haluaa edes jonkinlaista yhteisöllisyyttä. Keinoja kuitenkin on!

Voisitko ajatella käyttäväsi netissä muita areenoja, vaikket haluaisi käyttää kanavia kuten Facebook, Twitter tai Instagram? Suosittelen Discordia. Monet järjestöt ja toimijat ovat luoneet sinne alustoja, ja moni tapahtumakin on siirretty sinne. Perinteisesti alustaa on käytetty peliyhteisöjen kommunikaatiokanavana, mutta siellä on myös monenlaista muuta sisältöä jota kannattaa tsekata. Alustoilla myös yleensä keskustellaan suht vilkkaasti yhteisöjen jäsenten kesken, joten kynnys tutustumiseen voi olla aika matalakin. Kerro ihmeessä jos haluat kokeilla, niin voin ohjeistaa sinua tarkemmin jos tarvitset. Eri tahojen nettisivuiltakin löytyy kyllä näinäkin aikoina ajankohtaista tiedottamista, sinnekin myös yleensä laitetaan zoom- linkkejä tms. Kysy myös oman opinahjosi ainejärjestöiltä, millaisia tapahtumia he aikovat järjestää ja miten? Kuulin, että jotkut olivat kuulemma ottaneet taas Habbo Hotelin ja Simsin käyttöön?

https://www.jylkkari.fi/2020/04/virtuaalinen-freetime-voi-olla-introvertin-paratiisi-nain-ainejarjestot-ovat-siirtaneet-tapahtumiaan-verkkoon/  

Toivottavasti näistä oli apua!

 

 

Morjensta! Oon ollut itsekin hyvin yksinäinen, kun ei ole pystynyt tapaamaan porukoita niinkuin ennen. Syrjässä asumisessa on puolensa, enkä muuten koe eroa normaaliin arkeen. Kaveripiirini on muutenkin pienet, mutta kaipaan silti koulussa sosiaalisoimista. Tuntuu hassulta sanoa näin, vaikka introvertti olen. Mitenköhän voisin helpottaa yksinäisyyttäni niin, etten koko ajan olisi ainoiden ystävieni kimpussa somen kautta?

Oma vinkkini karanteenin viettoon on luonnossa liikkuminen. Toki se ei kaikille toimi tai ole mahdollista, mutta näin kevään aikaan saan ihanan raikkaan ja vapautuneen olon, kun samoilen pelloilla ja metsissä. Linnun laulu ja puron solina muistuttavat, että elämä jatkaa kulkuaan. Samalla se innostaa taiteiluun ja runoiluun.

Kaikkea parasta kaikille yksinäisille sieluille sekä luonnonystäville!

Moikka joku!

Kiitos että kerroit meille olostasi, ja hyvä että olet myös pitänyt yhteyttä ystäviisi. Läheisistä erossa oleminen on varmasti ollut rankkaa, oletko ollut huolissasi heidän voinnistaan? Kysyit miten voisit helpottaa oloasi niin, ettet olisi koko ajan ainoiden ystäviesi kimpussa somen kautta. Oletko kokeillut osallistua erilaisiin verkkotapahtumiin vaikka ainejärjestösi tai opiskelijakuntasi kautta? Suosittelen esim. myös erilaisia ilmaisia webinaareja tai Instagramin/Youtuben/Facebookin live- lähetyksiä, jossa saa reaaliaikaisen mahdollisuuden kommunikoida ja esittää kysymyksiä/mielipiteitä. Jos on esim. käsityöihmisiä, niin Facebookissa on olemassa myös erilaisia käsityöryhmiä (tai muita ryhmiä) josta voi löytää tekemistä :)

Luonnossa liikkuminen on kyllä ihanan vapauttavaa tänä aikana, onneksi meillä on ollut myös suht hyvät säät! Mikäli on autonkäyttömahdollisuus tai paikalle kulkee linja- autoja, suosittelen tämän jatkeeksi myös esim. kansallispuistoissa tai luonnonsuojelualueilla käymistä!

 

 

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Miten voi saada tyttöystävän?

Vihdoin ja viimein Poikien Puhelin päräyttää omat vinkit kautta aikojen yhteen meiltä kysytyimpään kysymykseen: Miten saan tyttöystävän?...

Miks toi sai enemmän?! - Millintarkkaa sisarusrakkautta

Kaksosten kesken tuplaantuu sisarussuhteen onni ja parku. Vanhempikin voi tuskastua ainaiseen kilpailuun, riitelyyn ja millintarkkaan tasapuolisuuden...