Yksi, kaksi, kolme vauvaa - osa 2

Osa 2: Sujuva arki monikkoperheessä. Sarjan toisessa osassa kurkistetaan pikkuvauva-aikaan.

Monikkovauvojen kanssa arki vaatii suunnitelmallisuutta ja sitkeyttä.

Arjen rankkuuteen vaikuttaa moni muukin asia kuin kaksosuus tai kolmosuus. Tietysti on selvää, että kaksi vauvaa ei mene siinä kuin yksi, kaksi vauvaa tarvitsee kaksi kertaa enemmän hoivaa, hellyyttä, ruokaa ja puhtaita vaippoja kuin yksi vauva. Kolme vauvaa tarvitsee kaikkea huolenpitoa monin verroin yhteen verrattuna. Monikkoperheessä kaikkea on paljon: lapsia, pyykkiä, maitoa, ruokailuhetkiä…

Toisaalta kun perhe luo toimivat rutiinit ja vauvojen hoito alkaa sujua, voi arki yllättää leppoisuudellaan ja helppoudellaan. Jo hyvin pieninä vauvoista on seuraa toisilleen ja kahden tai kolmen saman ikäisen lapsen kasvun seuraaminen on huikeaa vanhemmille. Valvomisen ja moninkertaisen hoivan vastapainoksi monikkolapset tarjoavat vanhemmilleen myös moninkertaisesti iloa ja rakkautta.

Monikkoperheen elämä pyörii vauvojen tahtiin ja vanhemmuus on tiimityötä.

Kaikkien vauvaperheiden elämä pyörii vauvantahtiin. Vauvat ovat perheessä koko ajan ja he tarvitsevat huolenpitoa vuorokauden ympäri. Sen sijaan monet arkiaskareet voivat odottaa ja onkin hyvä miettiä, millaisessa kodissa kaikki viihtyvät ja millaiseen siisteyteen tai ruokatalouteen on tässä elämäntilanteessa mahdollista

Vauva ei osaa odottaa, mutta monikkovauvan täytyy välillä odottaakin. Tästä ei äidin tai isän tarvitse kantaa huonoa omaatuntoa. Tärkeintä ei ole vastata jokaiseen vauvan viestiin tismalleen oikealla hetkellä oikein, vaan että vauvalle vastaa jollain tavalla. Joskus vastaus voi olla tutun laulun laulamista, joskus babysitterin keinuttamista samalla, kun hoivailee toista vauvaa.

Monikkoperheessä molemmille vanhemmille riittää tekemistä, sillä hoivaavia käsiä ja sylejä tarvitaan useita. Kun yhteistyö hioutuu saumattomaksi, vanhemmista muotoutuukin parhaimmillaan tiimi, joka toimii lasten hyväksi. Jos taas toinen vanhemmista ei osallistu perheen arkeen, tarvitaan perheen ulkopuolista apua, muuten vauvanhoidosta päävastuussa oleva vanhempi uupuu.

Monikkovauvalle molempien vanhempien osallistuminen on iso etu. Äidin ja vauvojen välille kasvaa vahva side jo raskausaikana, pikkuvauva-aikana myös toisen vanhemman ja vauvojen välinen kiintymyssuhde vahvistuu. Samalla myös se vanhemmista, kumpi ei ole ollut raskaana eikä imettänyt vauvoja, voi kokea monenlaista läheisyyttä ja hellyyttä vauvojen kanssa.