BETA Siirry sisältöön

Yksi, kaksi, kolme vauvaa - osa 1

Julkaistu 11.02.2019 - Kirjoittanut Liisa Ansio , Suomen Monikkoperheet ry
Suomen Monikkoperheet ry on kaksos- ja kolmosperheiden yhdistysten kattojärjestö. Järjestö on toiminut vuodesta 1995 ja toimintansa aikana järjestölle on kertynyt paljon tietoa kaksos- ja kolmosperheiden iloista ja huolista. Keräsimme artikkelinsarjaan uskomuksia ja tietoa monikkoperheistä. Artikkeleita on yhteensä 5. Mukana on monta arjessa koeteltua vinkkiä, kuinka hyvä arki syntyy pienten kaksosten tai kolmosten kanssa.

Osa 1: Odotus ja vauva-aika. Sarjan ensimmäisessä osassa kurkistetaan odotus- ja pikkuvauva-aikaan.

Iloinen perhetapahtuma saa aivan uuden merkityksen, kun selviää, että kohdussa kasvaa monta pientä ihmistä. Iloa, hämmästystä ja huolta risteilee tulevien monikkovanhempien mielessä. Samalla toiveet ja todellisuus alkavat aivan uudenlaisen vuoropuhelun.

Tieto monisikiöisestä raskaudesta, kaksosista, kolmosista tai nelosista tulee yllätyksenä. Joku äiti tai isä voi jo vähän uutista ounastella, jollekin ei ole käynyt mielessäkään mahdollisuus, että vauvoja on useita. Aika moni säikähtää, moni puhkeaa itkuun. Joku saattaa kokea suurta onnea ja ihmetyksen sekaista riemua tästä valtavasta tehtävästä. Mutta tuskin on vanhempaa, joka ei tiedon saatuaan pysähtyisi miettimään, miten kaksosista tai kolmosista selvitään ja miten saadaan arki sujumaan kahden tai kolmen vauvan kanssa.

Monikkoraskaus on erityinen raskaus.

Usein tuodaan esille, että monikkoraskaus on riskiraskaus. Se on totta, mutta se ei tarkoita, etteivätkö tulevat monikkovanhemmat saisi iloita raskaudestaan ja kuulostella ja nauttia kohdun sisällä kasvavasta ihmeestä.

Monikkoraskauden aikana äiti voi harrastaa kevyttä liikuntaa ja seksiäkin, ellei lääkäri sitä erikseen kiellä. Äiti saattaa joutua vuodelepoon herkemmin kuin yhtä vauvaa odottaessaan ja monet raskausajan vaivat ovat tavallisempia kuin yksösraskaudessa. Monikkoja odottavan äidin ei tarvitse jaksaa kaikkea eikä olla reipas ja puuhakas, vaan lepääminen ja avun pyytäminen on hyväksi sekä äidille että vauvoille.

Monikkoraskautta seurataan tarkemmin kuin yhden vauvan raskautta. Näin varmistetaan, että mahdollisiin ongelmiin voidaan antaa apua heti. Monissa tutkimuksissa vauvat tulevat tutuksi perheelle jo ennen syntymää ja ne osaltaan auttavat luomaan suhdetta jokaiseen monikkovauvaan erikseen jo raskausaikana.

Suurin osa monikkoraskauksista sujuu hyvin ja lopulta vauvat syntyvät terveinä.

Monikkovauvat syntyvät ennenaikaisesti tai pienikokoisina.

Monikkovauvat ovat usein valmiita syntymään jo ennen laskettua aikaa. Monesti synnytys käynnistyy itsestään pienillä raskausviikoilla, ja harvoin monikkoraskauden annetaan jatkua yli 38 raskausviikkoa. Useimmat kaksoset syntyvätkin 30 – 38 raskausviikon välillä, kolmosvauvat syntyvät 30 – 35 raskausviikon välillä. Keskosvauvat tarvitsevat usein sairaalahoitoa ensimmäisinä viikkoina, mutta monet keskoskaksoset vahvistuvat pian ja pääsevät vierihoitoon tai kotiin.

Monikkovauvat syntyvät usein pienikokoisempina kuin samalla raskausviikolla syntyneet yksöslapset. Pienipainoisena syntyneen vauvan elintoimintoja, ruumiinlämpöä ja verensokereita tarkkaillaan ensimmäiset päivät. Pienipainoisen vauvan ruokailuja seurataan tarkkaan ja usein tarvitaan lisämaitoa imetyksen rinnalla. Pienipainoinen vauva kellastuu helpommin ja on useammin unelias kuin normaalipainoinen vauva.

Pienikokoisen vauvan imetys voi aluksi tuntua haasteelliselta, ja kahden pienen vauvan kanssa voi olla vaikea löytää hyviä imetysasentoja. Hyvä imetystyyny, hyvä imetysohjaus sekä oman puolison apu ja tuki auttavat alkuun. Monet monikkoäidit lypsävät aluksi osan tai kaiken vauvojen tarvitseman maidon.

Pienikokoisina syntyneet vauvat, olivatpa he keskosia tai muuten pienipainoisia, tarvitsevat paljon unta. Samassa sängyssä tai vaununkopassa nukkuminen oman sisaruksen kanssa pitää vauvat lämpiminä, tasaa elintoimintoja ja luo turvaa vauvoille, hehän ovat jo monta kuukautta olleet pienessä tilassa yhdessä.

Keskosvauvat ja pienipainoisena syntyneet vauvat tarvitsevat paljon hoivaa. Samalla vanhemmat saavat tutustua vauvoihin ja luoda lämpimän kiintymyssuhteen vauvojen kanssa. Onkin huomattu, että erityisesti keskoskaksosilla oli turvallinen kiintymyssuhde vanhempiinsa.

Aihealueet:  Arki , Vanhemmuus

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Lapseni ei puhu - pitääkö huolestua?

Mietityttääkö lapsesi puheen kehitys? Milloin kaikki on ikätasoisesti hyvin ja milloin olisi syytä keskustella vaikka puheterapeutin kanssa?

Lapseniko villipeto -keskusteluryhmä

Mitä tehdä, kun kolmevuotias kirkuu keittiön tai kaupan lattialla haluavansa jäätelöä? Tai kun kuusivuotias polkee jalkaa, kun ei saa...

Mitä mielen päällä? - "Riittävän hyvä vanhempi"

Miten rakastaa, tukea ja olla läsnä omalle ihanalle lapselle, kun itse ei jaksa? Miten asettaa rajat, kun ei aina itsekään tiedä niitä?