Voihan rakkula – lasten tyypilliset rokkotaudit

Enterorokko

Enterorokko on enteroviruksen aiheuttama tauti. Sitä esiintyy eniten loppukesäisin ja syksyisin. Tauti leviää lähinnä ulosteista käsien kautta kehoon. Itämisaika on tyypillisesti 3–7 vrk.

Enterorokon oireita ovat kurkkukipu, kuume, vatsaoireet, ripuli, suutulehdus, rakkuloita poskien ja kielen limakalvolla sekä rakkulainen ihottuma käsissä ja jaloissa. Rakkuloita voi olla myös vaippa-alueella. Enterorokossa lapsi on yleensä hyväkuntoinen ja tauti paranee muutamissa päivässä. Käsien ja varpaiden kynsien muutokset ovat tyypillisiä rokon parannuttua. Kynnet saattavat myös irrota pohjastaan. Syytä huoleen ei kuitenkaan ole, uusi kynsi kasvaa irronneen tilalle.

Parvorokko

Parvorokko on parvoviruksen aiheuttama tauti, jota esiintyy erityisesti keväisin. Tartunta tapahtuu hengitysteiden kautta ja tarttuvuus on suurinta ennen ihottuman esiintymistä. Itämisaika on 6–16 vrk.

Parvorokon oireita ovat poskilta alkava punoittava ihottuma, ikään kuin läimäytyksen jälki. Poskien ihottumasta 1–4 vrk:n kuluttua raajoille leviävä ihottuma, joka kestää 1–7 vrk. Ihottuma voi viikkojenkin ajan ilmestyä ajoittain. Osalla sairastuneista on kuumetta, päänsärkyä ja hengitystieoireita. Tauti on haitallinen raskaana oleville, joten kontaktia tulisi välttää.

Tulirokko

Tulirokko on ainoa rokkotaudeista, joka on bakteerin (streptokokki) aiheuttama. Suuremmilla lapsilla ja aikuisilla sama bakteeri aiheuttaa angiinan. Taudin itämisaika on 3–5 vuorokautta. Tulirokon oireita ovat korkea kuume, kielen pinta on mansikkamaisen rosoinen, kurkkukipu, helakan punaiset posket sekä suun ja nenän alueella vaalea kolmio. Ihottuma alkaa kasvoilta, kaulalta ja rintakehältä leviten raajoihin. Ihottuma on punaista, hentoa ja verkkomaista muodostelmaa ihon pinnassa.

Lapsi tulee tulirokkoa epäiltäessä viedä aina lääkäriin. Tauti voidaan oireiden lisäksi varmistaa nieluviljelyn ja verikokeiden avulla. Tulirokko vaatii antibioottilääkityksen. Tartuttavuus lakkaa vuorokauden (1 vrk) kuluttua lääkkeiden aloittamisesta.

Vauvarokko

Lähes kaikki lapset sairastavat yleensä vähäoireisen tai oireettomankin vauvarokon alle kolmevuotiaina. Tauti leviää lähinnä syljen välityksellä. Itämisaika on yleensä 5–15 vrk.

Vauvarokon oireita ovat korkea kuume, jota kestää 3–5 vrk. Kuume saattaa laskea parissa tunnissa. Kuumeen laskettua ilmestyy näppyläinen ihottuma korvien seudulta leviten kasvoille, niskaan ja vartalolle. Ihottuma kestää muutamasta tunnista pariin päivään ja voi olla hyvin hentoista. Lapsi voi olla kärttyisä, hänellä voi olla lieviä hengitystieoireet, ripulia, silmän sidekalvon tulehdus ja silmäluomien turvotusta.

Lapsen vointia helpottamaan voi antaa kuume- ja kipulääkettä ohjeen mukaan. Kuumeisen lapsen riittävästä nesteytyksestä tulee huolehtia.

Vesirokko

Valtaosa suomalaisista sairastaa vesirokon ennen aikuisikää. Vesirokon aiheuttaa varicella zoster-virus, joka kuuluu herpes-viruksiin. Se leviää erittäin herkästi hengitysteitse ja rakkuloiden eritteen kautta. Itämisaika on noin 12–16 vuorokautta.

Vesirokon oireita ovat lievä kuume ja täplästä vesirakkuloiksi kehittyvää ihottumaa ympäri koko kehoa. Ihottumaa on yksilöllisesti muutamasta rakkulasta aina satoihin saakka ja se kutiaa voimakkaasti.

Rakkulat kuivuvat ruviksi yleensä viidessä päivässä. Lapsella on kuitenkin samanaikaisesti erivaiheisia rakkuloita ja toipumisaika on riippuvainen tuoreiden rakkuloiden määrästä. Rupivaiheessa tauti ei enää tartuta. Vasta-ainepuutteisille (leukemia, lymfooma ym. potilaat) vesirokko voi olla hengenvaarallinen, siksi tulisi välttää sairaan lapsen viemistä julkisiin tiloihin.

Kiusallista kutinaa voi lievittää suihkutuksilla, sopivan lämpöistä vettä, ei saunaa tai kylpyä sekä apteekista saatavalla vesirokkovoiteella, jota sivellään rakkuloille. Pienelle lapselle voi yöksi laittaa sukista ”tumput” käsiin ehkäisemään raapimista unen aikana. Mikäli kutina on erittäin hankalaa tai rakkulat tulehtuvat raapimisen seurauksena, on syytä käydä lääkärissä.

Vesirokko on haitallinen raskaana olevalle, joka ei ole sairastanut vesirokkoa tai saanut siihen rokotusta. Kontaktia tulee välttää jos odottajalla ei ole varmuutta siitä, onko sairastanut vesirokon.

Suurin osa lapsista on saanut vesirokkorokotteen sen tultua rokotusohjelmaan. Rokote suojaa myös myöhemmällä iällä vyöruusulta. Vesirokkoa esiintyy nykyisin enää harvemmin rokotekattavuuden vuoksi.

Jos lasta ei ole rokotettu rokoteohjelman mukaisilla rokotuksilla on hyvä muistaa kertoa siitä lääkäriin hakeutuessa. Se on tärkeää, jotta osataan epäillä muita, ei tyypillisesti esiintyviä rokkotauteja.

Lue myös: Milloin lääkäriin vauvan kanssa?

Lähde: Helsingin ja Uudenmaan sairaanhoitopiiri verkkosivut 

Julkaistu: 16.8.2018

Päivitetty: 26.7.2022