Vauvan motorinen kehitys 0—4 kuukauden iässä
Jalat ovat kippurassa sammakkoasennossa, ja pää on kääntyneenä epäsymmetrisesti toiselle puolelle. Vauvalla on syntyessään elintärkeitä varhaisheijasteita, joiden olemassaolo kertoo, että vauvan neurologinen kehitys on normaalia. Niinpä sairaalassa ja neuvolassa tarkistetaankin useampaan kertaan näiden refleksien ilmeneminen ja toisaalta myös vähittäinen sammuminen, mikä kertoo normaalista kehityksestä.
Kehitys etenee vaiheittain päästä jalkoihin ja vartalosta kohti raajoja. Varsin pian vauva oppii kääntämään päätään kohti kasvoja, rintaa tai valoa ja seuraamaan liikettä. Vauva nostaa päätään päinmakuulla vapauttaakseen nenänsä alustasta. Hän ei kuitenkaan vielä hallitse pään liikkeitä ja niskaa pitääkin tukea vauvan ensimmäisten elinkuukausien aikana.
Raajojen liikkeet ovat kokonaisvaltaisia eikä vauva vielä tavoittele esineitä, vaikka alkaakin niistä kiinnostua jo muutaman viikon ikäisestä lähtien. Kätensä vauva löytää noin kolmen kuukauden iässä, jolloin nyrkit yleensä löytävät tiensä suuhun. Vähitellen varpaatkin löytyvät, jolloin aikuiset voivat ihastella pikkuihmisen notkeutta.
Pienen vauvan käsittelyssä on tärkeää tukea hänen motorista kehitystään vaihtelemalla hoitoasentoja sekä suomalla vauvalle kokemuksia liikkeestä ja erilaisista asennoista. Kaikki pienet jumppahetket ja silittelyleikit kehittävät vauvan kehonhahmotusta ja siten myös hänen motorisia taitojaan. Lattialla vietetyt yhteiset leikkihetket suovat vauvalle mahdollisuuden vahvistaa lihaksiaan monipuolisesti.
Lapset kehittyvät hyvin yksilöllisesti, ja joku vauva saattaa jo parikuisena käännähtää ympäri yllättäen itsensäkin. Jo pienten vauvojen kohdalla on siis tärkeää huomioida turvallisuus ja varsinkin pyrkiä estämään putoamistapaturmat.
Lue myös:
Kuinka tukea pienen vauvan motorista kehitystä?
Julkaistu 30.10.2018
Päivitetty 26.7.2022