BETA Siirry sisältöön

Vauvan kielellisen kehityksen tukeminen

Julkaistu 07.08.2018 - Tuottanut Väestöliitto
Kommunikointikyky ja kielelliset taidot ovat keskeinen osa ihmisyyttä ja vauvalla on heti syntyessään valmiudet olla vuorovaikutuksessa muiden kanssa, vaikka hän ei vielä osaa puhua. Jo noin puolen vuoden ikään mennessä vauva oppii tunneilmaisun eri muodot. Hän erottaa mm. ilon, surun, kiukun ja ärtymyksen tunteita vanhempiensa käytöksestä.

Vauvan kielelliset valmiudet kehittyvät vähitellen yksilöllisen aikataulun mukaisesti ja kehitykseen kuuluvat mm. puheäänen havaitseminen, ääntelyn tuottaminen, jäljittely, jaettu huomio ja tavoitteellisuus sekä esineiden tunnistus. Ensimmäisen ikävuoden aikana kehittyvät sosiaalinen kommunikaatio (tunneilmaisu, katseen, eleet ja päämäärä), puheen tuottaminen (myös ääntely ennen varsinaisten sanojen tuottamista) sekä puheen ymmärtäminen.

Vauvalla on jo varhain useita keinoja viestintään. Tunteita ja tarpeita ilmaistaan mm. itkun, ääntelyn, äänensävyjen, hymyn, ilmeiden, kehonkielen ja naurun avulla. Vähitellen vauva oppii jakamaan tunteita hoitajansa kanssa.

Myös vauvan kanssa nauraminen on tärkeää. Yhdessä nauraminen on jaettu kokemus, joka vahvistaa vauvan ja vanhemman välistä vuorovaikutusta sekä edeltää vauvan jokelteluvaihetta. Suurin osa vauvoista alkaa jokellella 6—8 kuukauden iässä ja tavuttelu äidinkielen mukaisena tulee esille noin 6—10 kuukauden iässä. Ensimmäisen sanansa vauvat sanovat noin 9—12 kuukauden iässä.

Katseen käyttö ja jaettu huomio on oleellinen osa vauvan ja vanhemman välistä vuorovaikutusta ja kielellistä kehitystä. Vauva oppii kiinnittämään huomionsa vanhemman katseen tai osoituksen suuntaan, sekä itsekin käyttämään näitä eleitä. Vauva hakee myös vanhemman katsetta tutkiessaan leluja tai muuta ympäristöä. On tärkeää, että vanhemmat ovat läsnä ja valppaina vauvan viesteille ja jakavat huomion sekä kiinnostuksen ja myös nimeävät kiinnostuksen kohteita.

Lapsesta lähtevä mielenkiinto on otollinen pohja kielelliselle kehitykselle. Kun vauva siis hakee huomiotasi ja haluaa jakaa kanssasi jonkin asian, on tärkeää vastata vauvalle. Pelkästään aikuisesta lähtevä kommunikointi ei välttämättä edistä vauvan kehitystä yhtä tehokkaasti. Tässäkin asiassa lapsentahtisuus siis on suotavaa. Esimerkkinä voisi mainita katselukirjan lukuhetken: Vanhempi on päättänyt katsella lapsen kanssa kirjaa, ja lapsi kiinnostuu siitä hetkeksi. Ikkunasta näkyy pian aura-auto, johon lapsen huomio kiinnittyy, ja hän ryhtyy innokkaasti osoittelemaan sitä. Tässä kohtaa on turha yrittää väkisin lukea kirjaa, kun ympäröivä maailma tarjoaa lapselle juuri sillä hetkellä mielenkiintoisemman ja ”elävän” tarkastelukohteen, jota voidaan kirjan sijasta ryhtyä yhdessä katselemaan.

Lapsen kielellistä kehitystä voidaan tukea jo vauvaiässä myös laulu- ja rytmileikein sekä loruttelemalla. Kuvitteellisella leikillä, kuten lelujen käytöllä tarkoituksen mukaisesti (leikkikupista juodaan, harjalla harjataan nuken hiuksia jne.), voidaan vahvistaa kielen ymmärtämisen kehittymistä.

Kirjoittanut: Mirka Kallio, terveydenhoitaja, työskennellyt aiemmin Väestöliitossa.

Artikkeli pohjautuu lapsi- ja kehityspsykologian professori Marja-Leena Laakson luentoon 8.3.2012 Esikko-koulutuksessa

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Kannustavan kasvatuksen verkkokurssi

Positiivisella vanhemmuudella viitataan lämpimään, huolta pitävään ja lapsen viesteihin vastaavaan kasvatustyyliin. Kannustavassa ja...

Joulu Uusperheessä -teemachat

Joulu lähestyy! Joulu herättää uusperheessä monenlaisia tunteita. Kenen ehdoillla ja tavoilla teidän joulu toteutuu?

Väestöliiton palvelut pienten lasten vanhemmille

Väestöliitto tarjoaa monenlaista tietoa, tukea ja palveluja pienten lasten vanhemmille. Löydät nämä palvelut Hyvä kysymys -sivustolta.