Vauvan aistien kehitys
Myös haju- ja makuaisti ovat vastasyntyneellä hyvin kehittyneet ja vauva erottaakin mm. oman äitinsä maidon muiden maidosta jo muutaman päivän ikäisenä. Vauvaa voi myös ”totuttaa” erilaisiin makuihin jo raskausaikana, koska äidin syömästä ravinnosta kulkeutuu lapsiveteen vauvalle makuaistimuksia. Tällä saattaa olla vaikutusta myöhemmin vauvan totutellessa uusiin makuihin. Sikiö- ja imetysaikana tutuiksi tulleet maut saattavat siis kelvata vauvalle paremmin kuin aivan vieraat maut.
Tuntoaisti on vauvalle äärimmäisen tärkeä ja sen avulla vauva kokee turvaa ja lohtua synnyttyään. Vauvan iho aistii kylmää ja lämmintä, eri tyyppisiä kosketuksia ja tietysti myös kipua. Tuntoaistin kehittyneisyyttä voikin käyttää hyväksi, kun halutaan suoda vauvalle hyvää oloa, ja vaikka helpotusta vatsavaivoihin, johon usein hieronta ja ihon sively auttavat. Turvallinen lämmin kosketus antaa vauvalle tietoa ympäröivästä maailmasta ja tunteen siitä, että on hyväksytty ja rakastettu.
Näköaisti on heikoimmin kehittynyt aisti vauvan syntyessä. Kuitenkin jo vastasyntynyt näkee aivan lähelle ja pystyykin kiinnittämään hetkeksi katseensa sylietäisyydellä olevan kasvoihin. Rinnalla imevä vauva katseleekin mielellään äitinsä kasvoja syödessään. Samalla hän tankkaa läheisyyttä tuntoaistinsa avulla, tuttuja tuoksuja ja makuja ja myös äidin tuttu ääni tyynnyttää pientä ruokailijaa. Sosiaalinen hymy kehittyy, kun vauva riittävän monta kertaa kohtaa hymyilevät kasvot ensimmäisen elinkuukautensa aikana.
Näköaisti kehittyy melko nopeasti ja pari-kolmekuinen alkaa jo seurata liikkuvaa lelua molempiin suuntiin sekä kiinnittää vähitellen huomiota vähän kauempanakin oleviin esineisiin, muotoihin ja ihmisiin. Suuret kontrastit erottuvat helpommin ja vauva kiinnittääkin yleensä katseensa kirkkaisiin valoihin tai vaalealla pohjalla oleviin tummiin kuvioihin (tai päinvastoin).
Julkaistu 12.7.2022