Siirry sisältöön

Tunnetaitojen merkitys yhden vanhemman perheessä

10.11.2020 klo 10:09 - Kirjoittanut Vuokko Karvinen , Mediaharjoittelija , Pienperheyhdistys ry
Itsemyötätuntoa ja armollisuutta vahvistamalla jaksaa lapsiperhearkeen liittyvät haastavammatkin tunteet ottaa vastaan lempeän lämpimästi.

Pienperheyhdistyksen verkkotoiminnan ohjaaja Marjo Meijula haastatteli tunnetaito- ja mindfullness-ohjaajaa Heli Mäkelää. Mäkelä auttaa työssään perheitä, lapsia ja kasvattajia tunnesäätelytaidoissa. Hän listaa suurimmaksi intohimokseen tunnetaidot sekä tunteiden kehollisuuteen liittyvät asiat: kuinka tunteet näkyvät kehossa ja kuinka niitä voidaan purkaa kehon kautta myös pois.

Jokainen vanhempi tietää, että lapsiperhearjessa emme voi säästyä kiukun ja harmituksen tunteilta. Helin parhaimmat vinkit kiukunkäsittelyyn ovat kehollisten merkkien tunnistaminen ja niiden poispurkaminen. Omasta kehostaan voi oppia huomaamaan, milloin kiukku on nousemassa. Kun nämä tunnistaa, niitä voi oppia säätelemään. Heli itse kertoo hyötyvänsä eniten siitä, kun hän tietoisesti rauhoittaa kehoa, avaa ehkä hieman suuta, jolloin leukaperien jännitys laskee, pidentää uloshengitystä ja tekee rauhoittavia sisäänhengityksiä. Teini-ikäisille lapsille voi kertoa tilanteen ollessa päällä, että nyt pinnani on kiristymässä ja joudun menemään hetkeksi rauhoittumaan toiseen huoneeseen, missä voi sitten toteuttaa kehon rentouttamista. Takaisin tullessa on paljon rauhoittuneempi ja rauhallisempi.

Rentoutuminen hoitaa mieltä

Marjo pohtii, että yhden vanhemman perheissä voi olla joskus pienten lasten kanssa vaikeaa ottaa omaa tilaa. Ydinperheessä on helppo heittää koppi toiselle vanhemmalle ja sanoa, että jatka sinä tästä, minä vedän hetken henkeä, minä en nyt jaksa ja minulla palaa pian pinna. Hetken levähdyksen jälkeen on helpompi taas jaksaa ja jatkaa lapsiperheen arkea. Monesti yhden vanhemman perheissä ei kuitenkaan ole tällaista mahdollisuutta. Heli muistuttaa, että kuormitusta tulisi saada jo valmiiksi säädeltyä ja että palautumista tulisi olla tarpeeksi päivän aikana.

Heli kertoo omista rentoutumismuodoistaan ja harrastuksistaan. Hän harrastaa vapaa-ajallaan mm. Bellycious- kuntotanssia. Hän käy myös metsälenkeillä, maalaa ja näpertää käsillään kaikenlaista. Käsillä tekeminen auttaa häntä rentoutumaan. Rentoutumismuotoja voi olla monia. Se voi olla sitä, että makaa sängyssä ja kuuntelee rentoutus- tai meditaatioharjoitusta. Tai sitten se voi olla sitä, että on metsässä aktiivisesti lenkkeilemässä tai katselemassa syksyn kauneutta. Rentoutuminen on kuitenkin äärimmäisen tärkeää, sillä se hoitaa mieltämme monella tavalla. Kun rauhoitumme ja hiljennämme tahtia, pystymme paremmin havainnoimaan itseämme sekä kuulemaan omia tarpeitamme ja tunteitamme.

Mieti, mikä stressaa?

Alla olevan kuvan on tarkoitus havainnollistaa miten erilaiset stressitekijät kasautuvat, esimerkkeinä huonosti nukuttu yö, struktuurin puute ja meluisa ympäristö. Kun taustalla on monta stressitekijää ja ns. kaaosraja ylittyy, voi joku aivan tavallinenkin asia aiheuttaa raivokohtauksen. On tärkeää pohtia, mitkä asiat lasta stressaavat ja miten aikuinen voi vaikuttaa niihin. Lisäksi on hyvä oppia tunnistamaan varoitusmerkkejä, jotka kertovat, että lapsi on stressaantunut ja stressitaso on vaarassa ylittää ns. kaaosrajan.

Helin parhaimmat vinkit arjessa selviämiseen

Itsemyötätunto ja armollisuus – Jokainen tekee virheitä ja se on ok. Mitä vaadit itseltäsi? Muista olla itsellesi armollinen.

Kaikki tunteet ovat sallittuja ja tärkeitä.

Helpota arkeasi – voisiko jonkun asian tehdä helpommin, arkea helpottaen. Kaiken ei pidä olla koko ajan täydellistä.

Muista pyytää anteeksi – Joskus pinna palaa ja se on normaalia. Jälkikäteen on kuitenkin hyvä pyytää anteeksi lapselta ja kertoa miksi näin kävi. Silloin lapsi oppii siitä, että stressi, väsymys ja muut häiriötekijät vaikuttavat tunnesäätelyyn.

Mindfullness-ohjaaja Heli Mäkelä istuu luokassa.
Mindfullness-ohjaaja Heli Mäkelä

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

KIlpirauhasen liikatoimintaa sairastavien vertaischat 14.12.

Illan teemana liikatoiminnan muut oireet ja niiden vaikutus elämään yleensä. Miten sairauden voisi oppia hyväksymään?

Webinaari 16.12. klo 18 Sjögrenin syndrooma: Lääkkeet, itsehoito ja lääkehoidon tulevaisuus

Sjögrenliitto järjestää 16.12. webinaarin aiheesta Sjögrenin syndrooma: lääkkeet, itsehoito ja lääkehoidon tulevaisuus, jossa luennotsijana...

Sjögrenliitto reumahoitajan ryhmächat 7.12. klo 18

Tule mukaan keskustelemaan Sjögrenliiton ryhmächattiin, jossa reumahoitaja vastaa kysymyksiin ja voit keskustella toisten Sjögrenin syndroomaa...