Siirry sisältöön

Synnytyksen eteneminen

Julkaistu 30.10.2018 - 30.10.2018 klo 16:54 - Tuottanut Väestöliitto
Suurin osa synnytyksistä käynnistyy raskausviikkojen 38 - 42 välillä. Jokainen synnytys on kuitenkin kokonaisuudessaan ainutlaatuinen. Tämä näkyy sekä siinä milloin ja miten synnytys käynnistyy, kuinka nopeasti ja millä tavoin synnytys etenee ja kuinka nopeasti siitä toipuu. Seuraavassa on tiivistetysti kuvattu synnytyksen etenemisestä. Huomattavat poikkeamat ovat kuitenkin mahdollisia ja normaaleita. Synnyttäjän kannattaa kuulostella ja tarkkailla omia tuntemuksiaan oman synnytyksen etenemiseen liittyen. Tarvittaessa synnyttäjä voi aina olla yhteydessä omaan synnytyssairaalaan lisäohjeiden saamiseksi.

Synnytyksen käynnistyminen

Synnytyksen käynnistymisen perussyytä ei tunneta. Kohtu supistelee kivuttomasti koko raskauden ajan, mutta viimeisillä viikoilla supistukset alkavat lisääntyä ja kohdunkaula kypsyy. Synnytystä edeltää usein ohimenevä, muutamia tunteja kestävä kohdun supistelu, joka ei aina vielä merkitse synnytyksen käynnistymistä.

Kohdun kaulakanavassa on vauvaa tulehduksilta suojaava limatulppa. Tämä tulppa, jossa voi olla mukana myös verta, irtoaa kohdunsuulta yleensä 1–7 vrk ennen varsinaista synnytyksen käynnistymistä.  Synnytys alkaa usein epäsäännöllisillä supistuksilla, jotka muuttuvat vähitellen säännöllisemmiksi, tiheämmiksi ja voimakkaammiksi. Supistuksen aikana kohtu tuntuu kovalta ja supistus tuntuu kivuliaalta. Supistusten aikana kohdunkaula lyhenee ja avautuu. Tähän vaiheeseen voi liittyä verislimaista vuotoa.

Synnytys voi alkaa myös lapsiveden menolla sikiökalvojen puhjetessa. Lapsivedenmenon jälkeen supistukset alkavat vähitellen muutaman tunnin kuluessa. Jos näin ei käy voidaan synnytyksen käynnistymistä vauhdittaa oksitosiini-tipalla, emättimen pohjukkaan asetettavilla lääkkeillä tai kohdunsuuta mekaanisesti avaavalla katetrilla.

Avautumisvaihe

Avautumisvaihe alkaa, kun säännölliset ja kohdunsuuta avaavat supistukset alkavat. Vaihe päättyy kohdunsuun avauduttua täysin auki eli 10 cm:iin. Avautumisvaiheen aikana kohdunkaula pehmenee ja häviää ja vauvan tarjoutuva osa – pää tai peppu, laskeutuu äidin lantion pohjalle. Tämä vaihe voi kestää useita tunteja, mutta suuret vaihtelut ovat myös mahdollisia. Ensisynnyttäjillä avautumisvaihe kestää noin 7–14 tuntia, uudelleensynnyttäjillä 6-10 tuntia.

Avautumisvaiheen aluksi supistuksia tulee harvakseltaan ja ne ovat kestoltaan lyhyitä. Tässä vaiheessa supistukset voivat tuntua kipuna ristiselässä. Jos äidistä tuntuu että hän pärjää supistusten kanssa, voi hän hyvin olla vielä kotona. Synnytyssairaalasta tai omasta neuvolasta voi aina soittamalla tarkistaa milloin olisi syytä lähteä sairaalaan. Avautumisvaiheen aikana voi syödä ja juoda normaalisti ja liikkua omien tuntemustensa mukaan. Tärkeää olisi pysyä rentona. Näin supistukset pystyvät avaamaan kohdunsuuta ja synnytys etenee. Avautumisvaiheen edetessä supistukset muuttuvat. Kohdunsuun avautuessa viimeisiä senttejä tulevat supistukset 5-6 minuutin välein ja kestävät noin minuutin.

Synnytyksen aikana kätilö seuraa äidin verenpainetta, pulssia ja lämpöä. Vauvan vointia seurataan tarkkailemalla hänen sydänääniään sekä supistusten tiheyttä ja kestoa. Sisätutkimuksia tehdään avautumisvaiheessa kohdunsuun avautumisen ja synnytyksen etenemisen seuraamiseksi. Jos lapsivesi ei ole mennyt voidaan avautumisvaiheen aikana puhkaista sikiökalvot synnytyksen edistämiseksi tai vauvan hyvinvoinnin tarkempaa seuraamista varten. Toisinaan supistuksia voidaan tehostaa avautumisvaiheessa oksitosiini-tiputuksella.

Siirtymävaihe

Siirtymävaihe on vaihe avautumisvaiheen ja ponnistusvaiheen välissä. Tässä vaiheessa kohdunsuu on täysin auki ja äidillä on vessahätää muistuttavaa painontunnetta, muttei vielä selkeää ponnistamisen tarvetta. Jos äidin ja vauvan vointi sallivat, voidaan tällöin rauhassa odottaa äidin ponnistamisen tarvetta. Siirtymävaiheen aikana vauva laskeutuu synnytyskanavassa ja kääntää päätään synnytykselle suotuisaan asentoon. Siirtymävaiheessa synnyttäjän pystyasento auttaa vauvaa laskeutumaan synnytyskanavassa.
Siirtymävaiheen tunnistaminen on tärkeää, jottei ponnistamista aloiteta liian aikaisin. Liian aikaisin aloitettu ponnistaminen voi aiheuttaa äidin väsymisen, ponnistusvaiheen pitkittymisen ja mahdollisesti lisätä vauvan stressiä ja heikentää tämän vointia.

Ponnistusvaihe

Ponnistamisen tarve syntyy vauvan laskeutuessa synnytyskanavassa. Vauva syntyy äidin ponnistaessa supistuksen aikana, kätilön tukiessa välilihaa. Tämä tukeminen on tärkeää repeämien estämiseksi. Tarvittaessa kätilö voi puuduttaa välilihan ja joskus vauvan syntymän jouduttamiseksi, leikata välilihaa. Ponnistusvaihe kestää lyhimmillään muutaman minuutin ja pisimmillään jopa pari tuntia. Joskus synnytystä nopeutetaan imukupin avulla.

Suomessa suurin osa synnyttää puoli-istuvassa asennossa. Vaihtoehtoisia ponnistusasentoja ovat seisten, nelinkontin, kyljellään tai synnytysjakkaralla istuen. Äiti pystyy yleensä parhaiten itse arvioimaan parhaan ponnistamisasennon, ja asentoja voidaan vaihdella tarpeen mukaan.

Jälkeisten syntyminen

Jälkeisvaiheeksi kutsutaan vaihetta, jossa vauva on jo syntynyt, mutta jälkeiset eli istukka, kalvot ja napanuora ovat vielä kohdussa. Vauva nostetaan äidin rinnalle heti syntymän jälkeen. Äidille voidaan antaa kohtua supistavaa lääkettä. Vauvan synnyttyä kohtu supistuu yleensä nopeasti ja istukka irtoaa supistusten myötä. Äidin pieni ponnistus saa istukan syntymään yleensä noin 20-30 minuutin kuluttua synnytyksen jälkeen. Isä tai tukihenkilö saa halutessaan leikata napanuoran. Vauva autetaan rinnalle ensi-imetykselle. Vauvan rinnalla olo tehostaa istukan syntymistä. Jälkeisvaiheessa ommellaan myös mahdolliset repeämät. Toisinaan istukan irtoamista joudutetaan äidin kohtua painamalla ja samanaikaisesti napanuorasta vetämällä. Joskus istukka joudutaan irrottamaan käsin leikkaussalissa, ja samalla tehdään kohdun kaavinta.

Vauvan synnyttyä ja rauhoituttua äidin rinnalla on mahdollisen kylvetyksen ja mittausten vuoro. Äidin ja vauvan vointia tarkkaillaan synnytyssalissa muutaman tunnin ajan. Tämän jälkeen perhe siirretään lapsivuodeosastolle toipumaan ja harjoittelemaan uutta yhteiseloa.

Kirjoittanut: Matleena Aitasalo, terveydenhoitaja, imetysohjaaja, työskennellyt aiemmin Väestöliitossa.

Lähteet:
Kanta-Hämeen sairaanhoitopiiri. Synnytysvalmennus Kanta-Hämeen sairaanhoitopiirissä. 
Terveyden ja hyvinvoinninlaitos. Meille tulee vauva. Opas vauvan odotukseen ja hoitoon. 
Tiitinen, Aila. Normaali synnytys. Duodecim Terveyskirjasto. 

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Apua monikkoperheille - lastenpsykiatri vastaa chatissa

Voit keskustella luottamuksellisesti ja nimettömänä kaikista monikkoperheiden asioista. Linjoilla kanssasi lastenpsykiatri, psykoterapeutti ja...

Apua monikkoperheille. Lastenpsykiatri vastaa chatissa.

Voit keskustella luottamuksellisesti ja nimettömänä kaikista monikkoperheiden asioista. Linjoilla kanssasi lastenpsykiatri ja psykoterapeutti...

Apua monikkoperheille. Lastenpsykiatri vastaa chatissa.

Voit keskustella luottamuksellisesti ja nimettömänä kaikista monikkoperheiden asioista. Linjoilla kanssasi lastenpsykiatri ja psykoterapeutti...