Alatiesynnytyksen eteneminen tiivistetysti

Seuraavassa on tiivistetysti kuvattu säännöllisen alatiesynnytyksen etenemisestä. Huomattavat poikkeamat ovat kuitenkin mahdollisia. Synnyttäjän kannattaa kuulostella ja tarkkailla omia tuntemuksiaan oman synnytyksen etenemiseen liittyen. Tarvittaessa synnyttäjä voi aina olla yhteydessä omaan synnytyssairaalaan lisäohjeiden saamiseksi.

Synnytyksen käynnistyminen

Synnytyksen käynnistymisen perussyytä ei tunneta. Kohtu supistelee kivuttomasti koko raskauden ajan, mutta viimeisillä viikoilla supistukset alkavat lisääntyä, tulla kivuliaimmiksi. Näin kohdunkaula alkaa kypsyä. Synnytystä edeltää usein ohimenevä, muutamia tunteja kestävä kohdun supistelu, joka ei aina vielä merkitse synnytyksen käynnistymistä.

Kohdunkaulakanavassa on vauvaa tulehduksilta suojaava limatulppa. Tämä tulppa, jossa voi olla mukana myös verta, irtoaa kohdunsuulta yleensä 1–7 vrk ennen varsinaista synnytyksen käynnistymistä. Tulppa voi irrota myös osissa tai limaisvetisenä vuotona.  Synnytys alkaa usein epäsäännöllisillä supistuksilla, jotka muuttuvat vähitellen säännöllisemmiksi, tiheämmiksi ja voimakkaammiksi. Synnytyssupistuksen aikana kohtu tuntuu kovalta ja supistus tuntuu kivuliaalta. Supistusten aikana kohdunkaula lyhenee ja avautuu. Tähän vaiheeseen voi liittyä vereslimaista vuotoa.

Synnytys voi alkaa myös lapsiveden menolla sikiökalvojen puhjetessa. Lapsivedenmenon jälkeen supistukset alkavat vähitellen muutaman tunnin kuluessa. Jos näin ei käy voidaan synnytyksen käynnistymistä vauhdittaa suonensisäisesti annettavalla oksitosiini-tiputuksella, emättimen pohjukkaan asetettavilla lääkkeillä tai kohdunsuuta mekaanisesti avaavalla ballonki-katetrilla.

Avautumisvaihe

Avautumisvaihe alkaa, kun säännölliset, kivuliaat kohdunsuuta avaavat supistukset tulevat alle 10 minuutin välein . Vaihe päättyy kohdunsuun avauduttua täysin auki eli 10 cm:iin. Avautumisvaiheen aikana kohdunkaula pehmenee ja häviää ja vauvan tarjoutuva osa – pää tai peppu, laskeutuu synnyttäjän lantion pohjalle. Tämä vaihe voi kestää useita tunteja, mutta suuret vaihtelut ovat myös mahdollisia. Ensisynnyttäjillä avautumisvaihe kestää noin 7–14 tuntia, uudelleensynnyttäjillä 6-10 tuntia.

Avautumisvaiheen aluksi supistuksia tulee harvakseltaan ja ne ovat kestoltaan lyhyitä. Tässä vaiheessa supistukset voivat tuntua myös kipuna ristiselässä. Jos synnyttäjästä tuntuu, että hän pärjää supistusten kanssa, voi hän hyvin olla vielä kotona. Synnytyssairaalasta voi soittamalla tarkistaa milloin sinne olisi syytä lähteä . Avautumisvaiheen aikana voi syödä ja juoda normaalisti ja liikkua omien tuntemustensa mukaan. Rentoutuminen supistusten välillä auttaa kohdunkaulaa avautumaan. Avautumisvaiheen edetessä supistukset muuttuvat. Kohdunsuun avautuessa viimeisiä senttejä tulevat supistukset tiuhaan ja kestävät noin minuutin.

Synnytyksen aikana kätilö seuraa synnyttäjän verenpainetta, pulssia ja lämpöä. Vauvan vointia seurataan tarkkailemalla hänen sydänääniään sekä supistusten tiheyttä ja kestoa. Sisätutkimuksia yleensä tehdään avautumisvaiheessa synnytyksen etenemisen seuraamiseksi. Jos lapsivesi ei ole mennyt voidaan avautumisvaiheen aikana puhkaista sikiökalvot synnytyksen edistämiseksi tai vauvan hyvinvoinnin tarkempaa seuraamista varten. Toisinaan supistuksia voidaan tehostaa avautumisvaiheessa oksitosiini-tiputuksella.

Siirtymävaihe

Siirtymävaihe on avautumisvaiheen ja ponnistusvaiheen välissä. Tässä kohtaa kohdunsuu on täysin auki ja synnyttäjällä on ulostamistarvetta muistuttavaa painontunnetta, muttei vielä selkeää ponnistamisen tarvetta. Jos synnyttäjän ja vauvan vointi sallivat, voidaan tällöin rauhassa odottaa ponnistamisen tarvetta. Siirtymävaiheen aikana vauva laskeutuu synnytyskanavassa ja kääntää päätään synnytykselle suotuisaan asentoon. Siirtymävaiheessa synnyttäjän pystyasento auttaa vauvaa laskeutumaan synnytyskanavassa.

Siirtymävaiheen tunnistaminen on tärkeää, jottei ponnistamista aloiteta liian aikaisin. Liian aikaisin aloitettu ponnistaminen voi aiheuttaa väsymisen, ponnistusvaiheen pitkittymisen ja voi mahdollisesti lisätä vauvan stressiä ja heikentää tämän vointia.

Ponnistusvaihe

Ponnistamisen tarve syntyy vauvan laskeutuessa synnytyskanavassa. Vauva syntyy synnyttäjän ponnistaessa supistuksen aikana, kätilön tukiessa välilihaa. Tukeminen ehkäisee repeämien tuloa. Tarvittaessa kätilö voi puuduttaa välilihan ja tehdä siihen leikkauksen eli  episitomian synnytyksen jouduttamiseksi tai helpottamiseksi. Ponnistusvaihe kestää lyhimmillään muutaman minuutin ja pisimmillään jopa pari tuntia. Joskus synnytystä joudutaan avustamaan imukupilla.

Suomessa suurin osa synnyttää puoli-istuvassa asennossa. Vaihtoehtoisia ponnistusasentoja ovat seisten, nelinkontin, kyljellään tai synnytysjakkaralla istuen. Synnyttäjä pystyy yleensä parhaiten itse arvioimaan parhaan ponnistamisasennon, ja asentoja voidaan vaihdella tarpeen mukaan.

Jälkeisten syntyminen

Jälkeisvaiheeksi kutsutaan vaihetta, jossa vauva on jo syntynyt, mutta jälkeiset eli istukka, kalvot ja napanuora ovat vielä kohdussa. Vauva nostetaan rinnalle ihokontaktiin heti syntymän jälkeen. Tällöin voidaan antaa myös kohtua supistavaa lääkettä. Vauvan synnyttyä kohtu supistuu yleensä nopeasti ja istukka irtoaa supistusten myötä. Pieni ponnistus saa istukan syntymään yleensä noin 20-30 minuutin kuluttua synnytyksen jälkeen. Tukihenkilö saa halutessaan leikata napanuoran. Vauva autetaan rinnalle ensi-imetykselle. Vauvan rinnalla olo tehostaa istukan syntymistä. Jälkeisvaiheessa ommellaan myös mahdolliset repeämät ja episitomia. Toisinaan istukan irtoamista joudutetaan kohtua painamalla ja samanaikaisesti napanuorasta vetämällä.

Vauvan synnyttyä ja rauhoituttua rinnalla on mittausten vuoro. Vauvoja ei nykyään enää pestä synnytyksen jälkeen vauvan vastustuskyvyn lisäämisen vuoksi. Synnyttäjän ja vauvan vointia tarkkaillaan synnytyssalissa muutaman tunnin ajan. Tämän jälkeen perhe siirretään lapsivuodeosastolle toipumaan ja harjoittelemaan uutta yhteiseloa.

Tarkentavaa tietoa synnytyksestä löydät HUS_synnytys; naistalo/raskaus-ja-synnytys; 

Synnytysvalmennuksesta löydät esimerkiksi täältä: Synnytysvalmennusvideo/KHSHP

Julkaistu: 30.10.2018

Päivitetty: 27.7.2022