BETA Siirry sisältöön

Saako stressi sinut ahdistuneeksi vai vetäytyväksi?

Julkaistu 04.02.2019 - Kirjoittanut Anna Salmi , psykologi , Väestöliitto
Parisuhteessa olisi hyvä ymmärtää, että stressi tuo ihmisissä pintaan erityyppisiä käyttäytymismalleja: Toinen velloo, hakee yhteyttä ja ahdistuu, kun taas toinen vetäytyy. Kumpikaan tapa ei ole toista huonompi. Keinot stressin säätelyyn ovat syntyneet niissä olosuhteissa, joissa ihminen on kasvanut. Oman käytöksen tunnistaminen stressaantuneena voi auttaa ehkäisemään pahempia kriisejä parisuhteessa. Jos ihminen tunnistaa mitä oma käytös saa puolisossa pintaan, voi yrittää tulla hieman vastaan toista. Vetäytyvä voi harjoitella sitä, että kertoisi stressin kohdalla avoimemmin ajatuksistaan ja huolistaan. Ahdistunut taas voisi yrittää hiljentää tunteissa märehtimistä ja omaa vaativuuttaan.

Kun ihminen kokee pelkoa tai stressiä hänessä herää biologinen tarve etsiä toisen turvalliseksi koetun ihmisen läheisyyttä. Tämä käytös on tukenut miljoonia vuosia ihmisen selviytymistä. Läheisyys ja yhteys lajitoveriin vähentävät ahdistusta: Kun voi kokea, että toinen on tunnetasolla reagoiva ja tukeva, ihminen voi keskittyä elämän muihin asioihin. Jos yhteyttä toiseen ei saavuteta, toinen ei reagoi, ihminen joko hiljentää omaa läheisyyden tarvettaan tai jää ahdistuneena etsimään sitä.

Ihmiset oppivat jo elämän alkutaipaleella hoitajansa käytöksen perusteella joko hiljentämään biologista läheisyyden tarvettaan tai päinvastoin voimistamaan sitä. Se miten ihmistä on kohdeltu stressaavissa tilanteissa muokkaa hänen uskomuksiaan ja odotuksiaan siitä, että mitä tuen etsinnässä tulee myöhemmin elämässä tapahtumaan. Jos tukea ei ole ollut missään tilanteessa saatavilla syntyy kokemus, että sitä ei kannata myöskään etsiä. Jos taas tuen saaminen on epävarmaa ja riippuu hetkestä kokemus voi olla se, että yhteyttä kannattaa koko ajan varmistella. Näin ollen ihmisestä voi siis stressaavassa hetkissä tulla joko kontaktia välttelevä tai sitä alituisesti ahdistuneesti etsivä.

Välttelevyydellä viitataan siihen, että missä määrin ihminen kokee mukavuutta läheisyydestä ja intiimiydestä suhteessaan. Ihmissuhteissaan välttelevästi kiintynyt haluaa pitää kiinni itsenäisyydestään ja kontrollistaan. He ovat omassa historiassaan oppineet, että tuen etsiminen on joko mahdotonta tai ei toivottavaa. Monet ovat saattaneet elää perheissä, joissa tunteista ei ole puhuttu. Kun elämässä tulee stressiä ja vaikeuksia, välttelevät painavat alas tunteitaan ja tarpeitaan vaaliakseen omaa itsenäisyyden kokemustaan.

Ahdistuneisuudella kuvataan sitä, missä määrin ihminen on huolestunut siitä, että oma kumppani ei arvosta tai voi hylätä heidät. Ahdistuneesti kiinnittyneelle on tärkeää panostaa suhteeseen ja ylläpitää mahdollisimman tiivistä läheisyyttä suhteessa kumppaniin. He kyseenalaistavat herkästi oman arvonsa kumppanin silmissä ja etsivät alati merkkejä etääntymisestä. Stressissä ahdistuneesti kiinnittyneen käytös voi muuttua vaativaksi ja tunteissa vellovaksi.

Stressi voi olla lähtöisin joko parisuhteesta itsestään tai sen ulkopuolisista seikoista. Jos stressi tulee suhteen ulkopuolelta, välttelevät etsivät vähemmän tukea kumppanistaan sekä myös tarjoavat vähemmän tukea omalle stressaantuneelle kumppanilleen. On myös havaittu, että eron hetkellä kumppanin lähtiessä matkalle, välttelevät hakevat vähemmän fyysistä kontaktia kumppaniinsa ja toimivat etäännyttävämmin kuin ahdistuneesti tai turvallisesti kiintyneet.

Kuormittavat elämäntilanteet, kuten vauvan syntymä ja siirtymä vanhemmuuteen, aktivoivat ahdistuneella heidän huolenaiheitaan. Myös välttelevien pelot oman itsenäisyyden menetyksestä voivat nousta uudessa stressaavassa tilanteessa pintaan. Tämä herkistää pareja vuorovaikutuksen ongelmille ja väärinymmärryksille.

Kun stressi tulee suhteen sisältä, erimielisyyksistä tai ristiriidoista, ahdistuneesti kiinnittyneet kuvaavat vältteleviä enemmän kielteisiä tunteita ja negatiivisia ajatuksia. He näkevät herkästi oman kumppanin ja suhteen kielteisessä valossa ja käyttäytyvät monesti vaativasti. Välttelevät taas etääntyvät tunteissaan, ajatuksissaan ja käytöksessään. Jos, keskustellaan suhteen intiimeistä asioista, välttelevästi kiintyneet ovat vähemmän empaattisia kuin ahdistuneet, joiden ymmärrys ja empaattisuus toisen kokemuksesta on tarkempaa. Välttelevät näyttävät myös hyötyvän enemmän välineellisestä tuesta kuin empaattisesta ymmärryksestä.

Näitä eroja on hyvä tunnistaa ja ymmärtää parisuhteessa. Tätä kautta voi ehkäistä väärinymmärryksiä ja esimerkiksi ajatuksia siitä, että toinen ei välitä. Välttelevyys ei ole sen merkki, että toisen rakkaus on loppu. Samoin kun ahdistuneisuus ei ole sen merkki, että ei riittäisi toiselle.

Simpson, J, Rholes, W. (2017) Adult attachment, Stress, and Romantic Relationships. Current Opinion Psychology: 13, s 19-24.

 

 

 

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Kommunikaatio-ongelmat haltuun nuorissa parisuhteissa

Nuorissa parisuhteissa luodaan pariskunnan riitelyn tavat ja konfliktien ratkaisukeinot vuosiksi eteenpäin. Jo ensimmäisen seurusteluvuoden aikana...

Taideterapiatehtäviä tehtäväksi yhdessä kumppanin kanssa

Kaikki meistä ovat joskus tunteneet taiteen parantavan voiman. Taiteen tekeminen voi auttaa meitä leikin kautta löytämään uusia puolia...

Tarvitsetko pariterapiaa?

Jos parisuhde mietityttää, voit tarvita tukea asian pohtimiseen. Väestöliiton testi tarjoaa suuntaa-antavaa tietoa siitä, tarvitsetko...