BETA Siirry sisältöön

Narsismin tunnistaminen on vaikeaa

Julkaistu 21.12.2018 - Kirjoittanut Jaana Ojanen , psykologi , Väestöliitto
Narsistit ovat luonteenpiirteiltään varsin erilaisia toisiinsa nähden. Toiset ovat ulospäin suuntautuneita ja toiset vetäytyviä. Jotkut menestyvät työelämässä ja toimivat isojen organisaatioiden johtajina, toiset eivät kykene ylläpitämään riittävää toimintaa pärjätäkseen työelämässä. Diagnostiset tautiluokitukset rajaavat narsistisen persoonallisuuden pinnallisten ja kapea-alaisten oireiden perusteella. Narsismi ilmiönä on kuitenkin laaja-alaisempi. Eri tyyppisiä narsisteja yhdistävät psykologiset ydinpiirteet.

Suomessa mielenterveyden häiriöiden luokittelu perustuu kansainväliseen ICD-10 -tautiluokitusjärjestelmään. Tämä järjestelmä ei tunne narsistista persoonallisuushäiriötä. Sen sijaan Yhdysvalloissa käytössä olevasta DSM-5 –tautiluokituksessa diagnoosi on mutta oirekriteerit ovat kiistanalaisia. DSM-5 -tautiluokituksen mukaan narsistit ovat luonteenpiirteiltään yhtenäinen joukko, vaikka laaja tutkimusnäyttö puhuu narsismin monimuotoisuuden puolesta.

Narsismin monet kasvot

Tutkimuksissa on havaittu, että narsistit voidaan jakaa karkeasti seuraavaan kolmeen alatyyppiin:

  1. piittaamaton tyyppi: tyypillisin alatyyppi, mahtaileva, huomionhakuinen, ylemmyydentuntoinen, röyhkeä, sosiaalisesti hurmaava huolimatta siitä, että hän ohittaa muiden tarpeet, ihmissuhteissaan räjähtelevä ja erittäin itsekeskeinen. Yhteys päihteidenkäyttöön ja epäluuloisuuteen on koholla.
  2. haavoittuva tyyppi: levoton, hypersensitiivinen muiden arvostelulle, jatkuvasti kateellinen toisille ja erittäin itsekeskeinen. Omanarvontunne perustuu vertailuun. Pitää itseään salaa ylivertaisena. Ihmissuhteissaan ujo, pinnallisesti vaatimaton ja yliherkkä luokkaantumaan. Yhteys masennukseen ja ahdistuneisuuteen on koholla.
  3. huomionhakuinen tyyppi: itsenäinen, mahtaileva, kilpailullinen, seksuaalisesti provokatiivinen, käyttää narsistisia piirteitään menestymiseen. Harvemmin näyttäytyy ensivaikutelmaltaan narsistisena persoonana. Hyvän toimintakykynsä vuoksi nämä yksilöt tunnistetaan harvemmin.

Narsismin psykologiset ydinpiirteet

Diagnostisia tautiluokituksia on arvosteltu siitä, että ne keskittyvät häiriöiden pinnallisiin ja ulkokohtaisiin oireisiin. Kritiikin seurauksena tutkijat ovat pyrkineet tunnistamaan narsismin alatyyppejä yhdistäviä syvempiä psykologisia ominaisuuksia. DSM-5 –tautiluokituksen kolmannessa osassa ehdotetaan, että narsismin psykologiset ydinkriteerit ovat seuraavat:

Identiteetti: Narsistin yksilöllinen minuus ja omanarvon tunne nojaavat muiden ihmisten mielipiteisiin. Narsistin kokemus arvokkuudestaan on liioiteltu tai mitätöity tai se vaihtelee voimakkaasti näiden ääripäiden välillä. Voimakas tunteiden vaihtelu vaikuttaa itsetunnon epävakauteen.

Itsensä johtaminen: narsistin elämäntavoitteena on saada hyväksyntää muilta ihmisiltä. Henkilökohtaiset vaatimukset ovat joko epätavallisen korkeat kuvastaen käsitystä itsestä poikkeuksellisen arvokkaana ja erityisenä henkilönä taikka epätavallisen matalat kuvastaen käsitystä itsestä etuoikeutettuna. Narsisti ei yleensä tunnista yllä kuvattuja sisäisiä motiivejaan.

Empatia: Narsistilla on heikentynyt kyky havaita ja samaistua toisen ihmisen tunteisiin ja tarpeisiin. Vain silloin, kun toisten reaktiot liittyvät narsistiin itseensä, hän kykenee näihin samaistumaan. Narsistilla on joko ylikorostunut tai alikorostunut kyky arvioida oman toimintansa vaikutusta ympärillä oleviin ihmisiin.

Läheisyys: Ihmissuhteet ovat pinnallisia ja olemassa vain narsistin heikon itsetunnon ylläpitämiseksi. Narsisti on vain vähäisessä määrin kiinnostunut toisen ihmisen kokemuksista.

Lisäksi keskeisimmiksi luonteenpiirteiksi nousevat mahtailevuus (engl. grandiosity) ja huomionhakuisuus.

 

Lähteet: Miller, J., Lynam, D., Hyatt, C. & Campbell, W. (2017). ”Controversies in Narcissism”. Annual Review of Clinical Psychology, 13:1, 1–1.25.

Caligor, E.,Levy, K.N. &  Yeomans, F. E. (2015). Narcissistic Personality Disorder: Diagnostic and Clinical Challenges. The American Journal of Psychiatry, 172 (5): 415-422.

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Mitä on lähisuhdeväkivalta? (Miessakit ry)

Tässä osassa kerrotaan lähisuhdeväkivallan erilaisista esiintymismuodoista, ongelman esiintyvyydestä ja väkivaltaisen käyttäytymisen...

Sairastuminen on kriisi myös puolisolle

Puolisosi on sairastunut vakavasti. Se on kriisi myös sinulle. Sairastuminen saattaa tuoda sellaisia muutoksia suhteeseenne, joita et osannut...

Kulissit tuovat tyhjyyden

Joskus ruuhkavuodet ja elämän liiallinen suorittaminen voivat havahduttaa pariskunnan tyhjyyteen. Kaikki on päällisin puolin täydellistä, on...