Monikkovauvojen kanssa parisuhde joustaa ja muuttuu

Monikkovanhemmuus muuttaa parisuhdetta

Parisuhde muuttuu elämäntilanteiden mukaan. Jokainen elämänkokemus vie parisuhdetta johonkin suuntaan. Parhaimmillaan vanhemmuus ja vanhemmaksi kasvaminen lujittavat parisuhdetta. Yhteinen tehtävä vauvojen vanhempina, yhteinen rakkaus ja ilo lisäävät yhteenkuuluvuuden tunnetta. Toisaalta uusien perheenjäsenten syntyminen perheeseen on myös kriisi ja haaste myös parisuhteelle. Yhteistä aikaa on vähän, kodinhoitoa ja vauvanhoitoa on paljon.

Parisuhde joutuu joustamaan paljon, kun perheessä on monta vauvaa. Puolisoiden täytyy löytää uusia tapoja osoittaa rakkautta toisilleen ja kumpikin joutuu joustamaan omista toiveistaan ja joskus myös tarpeistaan. Pieniä vauvoja kohtaan toinen vanhempi on harvoin mustasukkainen, mutta kun vauvat kasvavat, voi vanhemmasta tuntua, että vauvat saavat niin paljon hellyyttä ja huomiota, että aikuisten väliselle hellyydelle ei jää tilaa. Kumpikin vanhemmista voi kokea jäävänsä paitsi sellaista hellyyttä ja huomiota, jota kaipaisivat.

Toisaalta tiivis vauva-aika voi tuoda omassa puolisossa esiin aivan uusia puolia ja puolisoiden välille voi syntyä uudenlaista luottamusta. Hyvä puheyhteys puolisoiden välillä, luottamus toiseen ja yhteiset hyvät kokemukset kasvattavat myös parisuhdetta.

Seksuaalisuuden uusi suunta

Myös seksuaalisuus muuttuu elämän aikana monta kertaa ja monilla tavoin. Monikkovauvojen vanhemmat joutuvat miettimään seksuaalisuuttaan uudesta näkökulmasta. Etenkin silloin kun monikkovauvat ovat perheen esikoisia, voi muutos aiempaan olla hämmentävä. Kahden aikuisen perheessä seksuaalisuus ja sen toteuttaminen ovat joustavia ja spontaaniudelle on tilaa. Kun perheessä on pieniä vauvoja, tarvitaan usein sekä kekseliäisyyttä että suunnitelmallisuutta, jotta vauvanhoidon täyttämään arkeen saadaan tilaa seksuaalisuudelle.

Seksuaalisuus on paljon enemmän kuin seksi tai yhdynnät. Seksuaalisuutta voi toteuttaa monilla tavoilla. Kun elämä on hyvin täyttä, on tärkeää pitää yllä uskoa siihen, että olemme toisillemme tärkeät, pysymme tässä ja tiedämme molemmat, että tämä on vain väliaikainen vaihe.

Halua ja haluttomuutta

Hormonitoiminta vaikuttaa paljon seksuaaliseen haluun. Heti synnytyksen jälkeen äidin estrogeenitasot laskevat rajusti ja samalla laskevat äidin halutkin. Vähäinen estrogeeni vaikuttaa myös limakalvojen hyvinvointiin ja usein imetysaikana äidin limakalvot etenkin emättimessä ovat ohuet, kuivat ja kivuliaat. Tilannetta voi verrata vaihdevuosiin. Kun äidin kuukautiskierto palautuu, toipuvat limakalvotkin ja seksuaalinen halukkuus lisääntyy. Jos toinenkin vanhempi osallistuu vauvojen hoitoon, muuttuu hänenkin hormoniensa toiminta. Isillä, jotka hoivaavat vauvojaan, on paljon matalampi testosteronitaso kuin lapsettomilla miehillä tai miehillä, joiden lapset eivät ole enää pieniä. Matala testosteronitaso voi vaikuttaa seksuaaliseen halukkuuteen. Toisaalta vauvojen hoivan ja läheisyyden yhteydessä syntyvä oksitosiini lisää rakkauden ja hellyyden tunteita perheessä.

Monikkovauvojen vanhempien väsymys ja arjen kuormittavuus vähentävät seksuaalista halukkuutta. Väsyneenä haluaisi haluta, mutta halua ei ole. Myös keholliset muutokset vaikuttavat haluun. Jos äiti on raskauden ja synnytyksen jälkeen heikko tai kipeä, on luonnollista, että seksi ei haluta yhtä paljon kuin aiemmin. Jos äidistä oma keho tuntuu vieraalta, voi olla vaikea uskoa, että puoliso näkee äidin edelleen haluttavana ja ihanana. Puoliso voi arkailla hellyyden osoituksia ja häntä voi jännittää, sattuuko äitiin.  Seksuaalinen halu ja rohkeus palautuvat vauvanvuoden mittaan.

Imetysaika, vauvavuoden erikoisuus

Imetysaika vaikuttaa rintoihin ja usein rintojen seksuaalinen merkitys muuttuu. Toiset äidit eivät halua ollenkaan, että puoliso koskee rintoihin, toiset äidit löytävät uusia puolia rintojenkin seksuaalisuudesta. Joskus maitoa voi herua paljonkin hyväilyjen tai orgasmin seurauksena. Myös puolison näkökulmasta rintojen merkitys voi muuttua. Toiset eivät juuri eroa huomaa, toisista oman vaimon rinnat ovat ihanat, kun ne ovat täyteläiset ja tavallista isommat ja on myös puolisoita, joita maitoiset rinnat ällöttävät. Jos rinnat tarvitsevat tukea, maitoa valuu helposti tai imetys häiritsee ajatuksen tasolla jompaakumpaa puolisoista, kannattaa hankkia kauniit, seksikkäät rintaliivit, joihin saa hyvät liivinsuojat. Myös sievät, pienet yöpaidat tai pitsitopit voivat tuoda kaivattua tukea ja suojaa ja ohjata ajatukset pois imetyksestä.

Ei pelkkää auvoa

Vauvojen tarvitsevuus ja vauva-ajan haasteet voivat nostaa esille vanhempien omasta historiasta monenlaisia tunteita ja kokemuksia. Nämä vaikuttavat paljon myös siihen, miten vanhemmat kokevat toisensa ja itsensä. Toiveet ja pettymykset saattavat tuntua kohtuuttoman isoilta.

Jos parisuhde on jo ennen vauvojen syntymää ollut kovilla eikä puolisoilla ole vahvaa keskinäistä yhteyttä, voi vauva-aika olla erityisen haastava myös parisuhteelle. Jos puolisoista tuntuu, ettei arjessa ole aikaa puhumiseen tai puheyhteyttä on vaikea löytää, kannattaa hakea ulkopuolista apua. Apua parisuhteen kriiseihin voi saada esimerkiksi neuvolasta, neuvolan perhetyöstä, perheneuvolasta, perheasiain neuvottelukeskuksesta ja seurakunnasta.*