BETA Siirry sisältöön

Monikkolasten imetys

Julkaistu 04.02.2019 - Kirjoittanut Ulla Kumpula , toiminnanjohtaja , Suomen Monikkoperheet ry
Voiko kahta tai kolmea vauvaa imettää? Riittääkö monikkoäidin aika ja voimat? Monikkolasten imetys on mahdollista, mutta kaksosia tai kolmosia imettävä äiti tarvitsee tukea. Aina imetys ei syystä tai toisesta onnistu. Imetyksen lopetus ei kuitenkaan ole este hyvän vuorovaikutuksen syntymiselle.

Ohjauksen tarve

Useilla monikkoäideillä imetys onnistuu hyvin joko täysimetyksenä tai osittaisimetyksenä. Useamman vauvan imetys mahdollistuu puolison ja lähipiirin sekä terveydenhuollon ammattihenkilöstön ja vertaisten neuvojen ja ohjauksen avulla. Avun saaminen kotitöihin ja lähipiirin kannustava suhtautuminen lisää äidin mahdollisuuksia keskittyä useamman vauvan imetykseen. Äidit kaipaavat usein lisää käytännön apua, läheisten tukea, tiedollista tukea ja kannustusta. Ohjausta kannattaakin pyytää rohkeasti jo sairaalassa!

Imetysasentoja, apuvälineitä ja variaatioita

Äidit imettävät vauvojaan kaksi tai yksi kerrallaan. Imetyksen opetteluvaiheessa vauva on usein rinnalla yksin. Kun imetys lähtee sujumaan, osa äideistä siirtyy imettämään kahta vauvaa kerralla. Kuvia erilaisista kaksosten imetysasennoista löytyy internetistä Hyvä alku monikkovanhemmuuteen – Ammattihenkilöstön opas monikkoperhevalmennukseen –oppaasta.

Monikkoäideille imetyksen apuvälineet ovat tuttuja. Heille erityisen tarpeellisia ovat osoittautuneet kaksosten imetystyyny ja sähköinen rintapumppu.

Perheissä tutuksi tulevat myös erilaiset variaatiot: jatkuva täysimetys, osittaisimetys, osittaisimetyksen ja täysimetyksen vaiheittainen yhdistelmä sekä maidon pumppaaminen vaiheittain tai jatkuvasti. Kolmosäitien kokemusten mukaan täysimetys toteutuu harvoin, mutta ei ole kuitenkaan mahdotonta.

Ammattilaisen antama tuki

Kristiina Heinosen väitöstutkimuksessa (2013) tuli esille, että kaksosten äidit olisivat toivoneet enemmän tietoa ja ohjausta imetysasiasta, kuin mitä heille annettiin vastasynnyttäneiden osastolla ja neuvolassa lasten kotiutumisen jälkeen. Useampi äiti koki kotiutuneensa heikoilla imetysohjeilla, mikä vaikeutti selviytymistä kotona ja toi ylimääräistä stressiä. Äidit kuitenkin ilmaisivat toiveensa siitä, että saisivat imettää. Äidit kokivat, että imetysasiaa vähäteltiin neuvolassa, vaikka se olisi ollut heille tärkeää. Useamman kuin yhden lapsen äidit ovat hyvin motivoituneita imettämään myös pienten keskosten kohdalla.

Kristiina Heinosen mukaan imetysohjeiden vähäinen määrä voikin olla neuvolan henkilökunnan keinoa vähentää stressin kokemusta, mutta vanhemmat kokevat asian puolestaan niin, että heille tärkeää asiaa myös vähätellään.

Avoin keskustelu ja eri näkökulmien esille ottaminen olisikin tärkeää yhteisymmärryksen löytymiseksi ja väärinkäsitysten välttämiseksi. Tällöin vanhemmilla on mahdollisuus myös saada tarvittavaa kohdennettua tukea omassa elämäntilanteessaan.

Haastava imetys

Lähtökohdat imetykselle ovat haastavat etenkin, jos vauvat ovat syntyneet ennenaikaisesti tai/ja ovat sairaina. Elämäntilanne on usein hektinen. Tällöin äiti voi joutua toteamaan, että imetystä ei pystytä jatkamaan. Äidit saattavat kokea imetyksen loppumisesta turhan suurta syyllisyyttä ja stressiä. Imetyksen loppumiseen liittyviä tunteita onkin hyvä puhua ja purkaa. Vanhempien on hyvä muistaa, että imetyksen lopetus ei ole esteenä hyvän vuorovaikutuksen muodostumiselle.

Erot vauvojen välillä

On hyvä tiedostaa, että vauvat ovat erilaisia yksilöitä, joten imettäminen ei välttämättä suju samalla tavalla jokaisen vauvan kohdalla. Riittämättömyyden tunteet saattavat nousta pintaan, jos äiti kokee, ettei pysty vastaamaan samalla tavalla tai yhtäaikaisesti kahden tai kolmen vauvan tarpeisiin. Tällöin riittämättömyyden tunnetta helpottaa yleensä jo tieto, että imetyksessä on luontaisia eroja vauvojen kesken.

Äideille imetys tuo tunteen läheisyydestä vauvaan. He voivat myös kokea, että yhden vauvan imettäminen kerrallaan on lähes ainut hetki, jolloin hänellä on aikaa keskittyä vauvaan yksilönä. Jos imetys ei syystä tai toisesta onnistu, vauvan pulloruokintakin voi tarjota samoja kokemuksia läheisyydestä ja vauvan yksilöllisestä kohtaamisesta.

 

Lähteenä käytetty: Heinonen Kristiina. 2013. Monikkoperheen elämismaailma varuillaan olosta vanhemmuuden vahvistumiseen. Fenomenologis-hermeneuttinen tutkimus. Väitöstyö. 

Imetyksen tuki ry. 2012. Kysely monikkolasten imetyksestä (julkaisematon)

Lisää tietoa monikkovauvojen imetyksestä löydät Suomen Monikkoperheet ry:n internet-sivuilla olevasta Monikkolasten imetys-oppaista.

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Samalle vai eri luokalle - monikkolapset koulussa

Tulisiko kaksoset tai kolmoset sijoittaa koulussa samalle vai eri luokalle? Missä tilanteessa sama luokka on hyvä ratkaisu, milloin taas lasten...

Lapseniko villipeto -keskusteluryhmä

Mitä tehdä, kun kolmevuotias kirkuu keittiön tai kaupan lattialla haluavansa jäätelöä? Tai kun kuusivuotias polkee jalkaa, kun ei saa...

Ymmärrä paremmin teini-ikäistä - Tubeäidin vanhempainvartti

Tässä jaksossa syvennytään teini-ikäisen maailmaan yhdessä Väestöliiton vanhemmuustiimin Minna Oulasmaan kanssa. Tarjoamme vinkkejä mm....