BETA Siirry sisältöön

Monikkolapset ja kielen kehitys

Julkaistu 30.10.2018 - Kirjoittanut Hanna Kaivo-ojan ja Satu Soron artikkeleista muokannut Ulla Kumpula. Asiantuntijoina ovat puheterapeutti, kaksosten äiti Katri Saaristo-Helin ja puheterapeutti, kaksosten äiti Annette Hasel. , Suomen Monikkoperheet ry
Kaksos- ja kolmoslapsen arjessa on mukana samanikäinen tai samanikäisiä sisaruksia, jotka jakavat vanhempien huomion ja ajan. Tämä sosiaalinen kasvuympäristö vaikuttaa monikkolapsen kielelliseen kehitykseen. Lapsen kielelliselle kehittymiselle paras tuki ovat arjen vuorovaikutustilanteet. Vastasyntynytkin on jo virittynyt kuuntelemaan ihmisääntä ja vauvoillakin on ns. esikielellistä kommunikaatiota. Lapsen esikielelliset viestintätaidot kuten eleviestintä, esittävä leikki sekä lapsen kyky jakaa tarkkaavuuttaan esineisiin ja tapahtumiin yhdessä toisen ihmisen kanssa ennustavat lapsen myöhempää kielellistä kehitystä.

Ensisanat tulevat aina suunnilleen samaan aikaan noin vuoden iässä, mutta jos lapsella on puheenkehityksessä ongelmia, ei sanavarasto lähdekään kehittymään normaalisti.

Kielen kehityksen vaiheita kahden vuoden ikään mennessä ovat:
• 6 kk: kyky seurata katsetta
• 7-9 kk: monipuolista jokeltelua, 10-15 kk: ymmärtää sanoja ennen kuin tuottaa niitä, eleet ilmaisun tilalla/tukena esim. osoittaminen n. 1 v iästä lähtien
• 1,5 v: 10-30 merkityksellistä sanaa, ymmärtää useampia sanoja kuin pystyy tuottamaan, noudattaa lyhyitä ohjeita, symbolista leikkiä
• 2 v: tuntee yli 250 sanaa, sanayhdistelmiä, joissa sanat taipuvat

Lapsen ollessa 2-3 vuoden ikäinen alkaa kehittyä tarinankerronta, joka on erittäin tärkeä taito sosiaalisten suhteiden kannalta.

Puheen kehityksessä ilmenee ongelmia noin 1-7 prosentilla lapsista. Puheen ja kielen häiriöt voivat ilmetä viivästymisenä tai poikkeavana puheen tuottona, puheen ymmärtämisen vaikeutena tai niiden yhdistelmänä. Puheterapeutti Annette Haselin mukaan yleisimpiä ongelmia ovat puhemotoriikan tai artikulaation vaikeudet (r, s, d, l) mutta yhtä suuren osan muodostavat nimeämisen, sananlöytämisen ja lauseenmuodostamisen vaikeudet (taivutusmuodot poikkeavat tai puuttuvat, sanoja puuttuu tai sanajärjestys on poikkeava). Ns. hyvänlaatuisessa puheen viivästymisessä lapsi saavuttaa iänmukaisen kielellisen tason muita hitaammin, lapsi ikään kuin puhuu ikäistään nuoremman tavoin. Kielenkehitykseen kuuluu luonnollisesti myös aina normaali vaihtelu.

Monikkolasten kielen kehityksen mahdollisiin ongelmiin liittyy riskitekijöitä kuten keskosuus. Monik-kolasten kielenkehitykseen liittyy aina myös pohdintaa siitä, miten monikkolasten ”poikkeava” kehitysympäristö vaikuttaa, vanhemmillahan on vähemmän resursseja jakaa huomiotaan/vuorovaikutustaan useamman kuin yhden vauvan kanssa. Monikkolasten kielellinen kehitys kulkeekin hieman yksittäin syntyneitä jäljessä.

Puheterapeutin asiakkuus saa yleensä alkunsa huolesta, joka liittyy lapsen puheen ja/tai kielen kehityksen etenemiseen. Huolen ilmaisevat yleensä joko lapsen vanhemmat, päiväkodin hoitohenkilökunta tai neuvolan terveydenhoitaja.

Puheterapeutti Katri Saaristo-Helin on työssään kohdannut useita monikkolapsia. Monikkolapset eivät Saaristo-Helinin mukaan ole erottuneet puheterapeutin asiakkaina muista poikkeavana ryhmänä, vaan monikkolapsiasiakkailla on ollut samantyyppisiä pulmia kuin muilla samanikäisillä lapsilla.

Joskus kaksosille on kehittynyt tai alkanut kehittyä tavallisen kielijärjestelmän sijaan täysin oma kieli ja järjestelmä, jonka koodin vain kaksoset tuntuvat hallitsevan, ns. kaksoskieli. Tällöin Saaristo-Helinin mukaan on aina syytä hakeutua puheterapeutin vastaanotolle.

”Kaksoskieltä” on tutkittu paljon ja useimmiten tulokset ovat viitanneet siihen, että ”kaksoskielellä” ja myöhemmällä kielellisellä erityisvaikeudella on yhteys. ”Kaksoskielen” kehittyminen ei kuulu tyypilliseen kielelliseen kehitykseen ja se voi joissakin tapauksissa siis ennakoida pitkäaikaisia kielellisiä ongelmia. Johtopäätökset ovat kuitenkin olleet varovaisia. ”Kaksoskieli” on harvinainen eikä sillä tarkoiteta tilannetta, jossa kaksosilla joskus on joitakin omia hassuja ilmaisuja, joille vain he hekottelevat. Tällöin heidän kielellinen kehityksensä on yleensä lähtenyt muutoin täysin tyypillisesti kehittymään, eivätkä yksittäiset omat sanat useiden tavallisten sanojen ja tyypillisesti kehittyvän kielellisen järjestelmän rinnalla anna aihetta huoleen.

Annette Haselin mukaan kielellinen erityisvaikeus vaikuttaa aina lapsen toimintakykyyn, osallistumiseen ja vuorovaikutukseen ympäristön kanssa ja kielellisen vaikeuden haittaa voivat edelleen lisätä mm. kaksikielisyys ja vanhemmuuden vaikeudet (vähäinen kielellinen vuorovaikutus, päihteet, perusturvallisuus, masennus jne.).

Lapsen kielellisen kehityksen tukemisessa on tärkeää yhdessä vietetty aika, tavalliset arjen vuorovaikutustilanteet ja yhdessä tekeminen. Televisio ja radio kannattaa sulkea, sillä meteli ja ympäröivä häly hidastavat kielen kehittymistä. Annette Hasel painottaa, ettei hyvän vuorovaikutuksen ja kielellisten virikkeiden merkitystä voi korostaa liikaa: vietä lapsen kanssa aikaa, jutelkaa kaikesta maan ja taivaan välillä, nimeä asioita lapsen ympäristöstä, ole kiinnostunut lapsen ajatuksista. Lorutelkaa, laulakaa, lukekaa! Puhu selkeästi, painota lauseen avainsanoja, pyri katsekontaktiin ja muista aina puhua äidinkieltäsi lapsellesi. Nämä vinkit sopivat aivan kaikille!

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Monikielisyys ja puheen kehitys

Puhumaan oppiminen on helppoa - vai onko? Puhutaanko perheessänne useita kieliä? Milloin on syytä huolestua, jos sanoja ei kuulu? Tällä...

Sateenkaarinuorten vanhempien chat

Pohtiiko lapsesi sukupuoltaan tai seksuaalista suuntautumistaan? Kuuluuko hän sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöön? Mitä tunteita ja ajatuksia se...

Sateenkaarinuorten vanhempien vertaischat

Pohtiiko lapsesi sukupuoltaan tai seksuaalista suuntautumistaan? Kuuluuko hän sukupuoli- tai seksuaalivähemmistöön? Mitä tunteita ja ajatuksia se...