BETA Siirry sisältöön

Monikko-odotuksen riemut ja huolet

Julkaistu 07.02.2019 - Kirjoittanut Raisa Ojaluoto , vapaaehtoistoiminnan koordinaattori , Suomen Monikkoperheet ry
Kun ultraäänikuvassa paljastuu, että odottavan äidin kohdussa on kasvamassa yhden sikiön sijasta kaksi tai kolme pientä ihmislasta, alkaa tulevalla monikkoperheellä mielenkiintoinen ja yleensä ainutlaatuinen matka kohti monikkosynnytystä ja -arkea.

Suomessa syntyy kaksoset vuosittain noin 800 perheeseen ja kolmoset noin 10 perheeseen. Kaksoset saavat alkunsa joko yhdestä munasolusta joka hedelmöityksen jälkeen jakautuu tai sitten kahdesta erillisestä munasolusta (yleisempi). Kolmoset saavat alkunsa joko yhdestä (todella harvinainen), kahdesta (yleisin) tai kolmesta erillisestä munasolusta.

Taipumus erimunaisiin kaksosiin näyttää periytyvän, eli joidenkin sukujen naisilla on taipumus tuottaa useita munasoluja samanaikaisesti. Kaksosilla on suurempi todennäköisyys saada myös itse kaksoset.

Monisikiöraskauden todennäköisyyttä lisäävät myös seuraavat tekijät: odottajalla on takanaan jo vähintään kaksi raskautta, synnyttäjän ikä on korkea ja synnyttäjä on keskimääräistä pidempi. Myös ravinnon korkea määrä ja laatu lisäävät monisikiöraskauden mahdollisuutta.

Tarkassa seurannassa, hyvissä käsissä

Suuri osa monikkoraskauksista sujuu hyvin ja ongelmitta. Terveydenhuollossa monikkoraskaus luokitellaan kuitenkin aina riskiraskaudeksi.

Kun ultrassa on selvinnyt, että kohdussa kasvaa useampi kuin yksi sikiö, tutkitaan seuraavaksi, onko sikiöillä yhteinen vai erilliset istukat sekä onko heillä yhteiset vai erilliset suoni- ja vesikalvot. Mitä enemmän sikiöillä on omia rakenteita, sitä turvallisempi raskaus on. Lisäksi hoitava lääkäri kiinnittää huomiota siihen, missä asennossa sikiöt ja istukat ovat kohdussa.

Kaikki nämä tekijät yhdistettyinä odottavan äidin terveydentilaan ja odottavan parin elämäntilanteeseen vaikuttavat siihen, kuinka tarkassa seurannassa odottaja on. Terveydenhoitajan tai lääkärin kehotukseen jäädä sairaslomalle tai vuodelepoon tulee aina suhtautua tosissaan.

Identtiset vai ei?

Jo odotusaikana pystytään joissakin tapauksissa selvittämään, ovatko sikiöt identtisiä vai epäidenttisiä. Jos raskauden seurannassa voidaan todeta selkeästi, että vauvoilla on yksi yhteinen istukka ja yhteinen suonikalvo, voidaan kaksosten todeta olevan identtiset. Ei-identtisillä on aina erilliset omat istukat. Tämä ei kuitenkaan vielä takaa sitä, että raskaus voitaisiin todeta epäidenttiseksi, koska myös identtisillä voi olla erilliset istukat. Täysi varmuus saadaan synnytyksen jälkeen, dna-testin avulla.

Kaksosista identtisiä on kolmasosa. Kolmosista yleisin yhdistelmä on sellainen, jossa kaksi kolmosista on keskenään identtisiä.

Monikkoraskaus on yleensä kestoltaan lyhyempi kuin yksisikiöraskaus. Kaksoset syntyvät keskimäärin 36. raskausviikolla, kolmoset 32. raskausviikolla. Tästä johtuen monikkolapset saattavat olla syntyessään pienikokoisia ja heitä saatetaan hoitaa syntymän jälkeen tehohoidossa. Keskimäärin 40 % syntyneistä kaksosista käy syntymän jälkeen tehohoidossa, kolmosilla osuus on vielä suurempi.

Valmistautumista monikkoarkeen

Monikko-odotukseen kuuluu useita käyntejä neuvolassa ja äitiyspoliklinikalla. Monilla paikkakunnilla on tarjolla myös monikkoperhevalmennusta joko sairaalan, neuvolan tai monikkoperheyhdistyksen järjestämänä. Tietoa monikkoperhevalmennuksista löytyy mm. Suomen Monikkoperheet ry:n nettisivuilta tai oman alueen monikkoperheyhdistyksen sivuilta.

Odotusaikaan kuuluu monenlaisia tunteita ilosta huoleen ja surusta riemuun. Mielessä saattaa käydä, miksi kaksoset tai kolmoset osuivat juuri meidän perheeseemme. Nämä tunteet on hyvä purkaa lähipiirin kesken tai ottaa puheeksi neuvolassa. On myös hyvä valmistautua tulevaan monikkoarkeen tekemällä mahdollisia hankintoja jo etukäteen ja selvittämällä, mistä on mahdollista saada tarvittaessa apukäsiä arkeen.

Lisätietoa monikko-odotuksesta, -synnytyksestä ja -arjesta löydät suomenmonikkoperheet- nettisivujen kohdasta Perhevalmennus sekä THL:n Meille tulee vauvat -oppaasta

Aihealueet:  Vanhemmuus

Oliko tästä sinulle apua?