Siirry sisältöön

Miten syö suomalainen seniori?

Julkaistu 05.05.2020 - 05.05.2020 klo 12:51 - Kirjoittanut Maija Soljanlahti , ravitsemusasiantuntija , Gerontologinen ravitsemus Gery ry
Kaikki syövät tavallaan, mutta tutkittaessa koko väestöä, löytyy yhteisiä piirteitä. Aterioita on useita ja puurot sekä marjat maistuvat. FinRavinto 2017 -tutkimus kerää tietoa suomalaisten ruokailutavoista kerran viidessä vuodessa.

Elintarvikevalikoima on muuttunut huimasti viimeisen neljänkymmenen vuoden aikana kun Suomessa on systemaattisesti kerätty tietoa ruuankäytöstä ja ravintoaineiden saannista. Erilaiset trendit ja kulutustottumusten muutokset näkyvät monen lautasella, mutta on paljon sellaista, joka pitää pintansa. Näin kertoo Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tekemä FinRavinto 2017 -tutkimus, jonka tulokset julkistettiin tänä vuonna.

Ateriarytmi ja ateria-ajat ovat aika pysyviä.FinRavinto-tutkimuksen mukaan ateria-ajat ja ruuasta saatu energia sijoittuvat perinteisesti miellettyihin ateria-aikoihin vuorokaudessa: aamupala klo 6 – 10, lounas klo 11, päivällinen klo 17 ja iltapala klo 20- 21.

“Keskimäärin suomalaiset seniorit syövät tai juovat seitsemän kertaa päivässä. 65-74 -vuotiaat syövät nuorempia aikuisia harvemmin päivällisen, mutta he syövät useammin välipaloja kuin nuorimmat ikäryhmät”, kertoo erikoistutkija Susanna Raulio Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselta.

Syökö seniori paremmin?

Vanhemmat ikäpolvet syövät nuorempia enemmän marjoja, tuoreita hedelmiä, ruisleipää ja puuroja sekä makeita levonnaisia.

“Tässä on paljon hyvää. Marjat, hedelmät ja täysjyväviljatuotteet ovat hyviä kuidun ja vitamiinien lähteitä. Harva suomalainen silti syö riittävästi kasviksia eli vihanneksia, hedelmiä ja marjoja. Puolen kilon suositukseen yltää vain 22 prosenttia kaiken ikäisistä naisista ja 14 prosenttia miehistä”, huomauttaa Raulio.

Suomessa on paljon ikäihmisiä, joiden päivittäiseen ruokavalioon eivät kuulu hedelmät, marjat tai vihannekset. Miehistä vain 40 prosenttia ja naisistakin alle puolet kertovat syövänsä vihanneksia päivittäin. Hedelmiä ja marjoja syödään hieman useammin, mutta monelta jäävät nekin nauttimatta. Sen sijaan peruna maistuu yli 65-vuotiaille. Perunasta saa vitamiineja ja energiaa edullisesti.

Suomalaisessa ruokavaliossa on suosituksiin nähden liian vähän kuitua sekä pehmeitä rasvoja. Tämä pätee kaiken ikäisillä ja sekä miehillä että naisilla. Osalla miehistä haasteena on myös joidenkin vitamiinien, kuten B-ryhmän sekä A- ja C-vitamiinin, saanti. Naisilla haasteena saattaa olla B-ryhmän vitamiinien, eli folaatin ja tiamiinin saanti.

Hyvin säilyviä, edullisia ja erinomaisia proteiinin ja kuidun lähteitä, palkokasveja, syödään turhan vähän. Hernekeitto maistuu kaiken ikäisille, mutta linssit ja pavut sekä myös hyviä rasvoja sisältävät pähkinät ovat päässeet paremmin nuorempien lautasille.

Mistä kannattaa vähentää?

Miehistä lähes kaikki syövät suolaa yli suosituksen ja naisistakin 86 prosenttia.

“Tavoitteena on, ettei päivässä saisi enempää kuin teelusikallisen eli 5 grammaa suolaa päivässä. Vähimmäissuositus on 1,5 grammaa, jonka saa helposti ellei valmista itse kaikkea ruokaa vähäsuolaisena. Omassa ruokavaliossa suolaa kannattaa vähentää vähitellen, jolloin maku tottuu vähäsuolaiseen”, vinkkaa Susanna Raulio.

Kun etsii kaupasta vähemmän suolaa sisältäviä tuotteita, kannattaa etsiä pakkauksesta Sydänmerkki. Esimerkiksi leipä tai valmisruoka kannattaa valita siten, että siinä on enintään 0,8 grammaa suolaa 100 grammassa.

Punaisen lihan ja erityisesti pekonin ja makkaroiden syöntiä voisi moni vähentää vaihtamalla lihatuotteen tilalle kalaa, vaaleaa lihaa tai erilaisia kasviproteiininlähteitä. Liiallisella punaisen lihan tai lihavalmisteiden syömisellä on terveydelle epäedullisia vaikutuksia. Runsas lihan syöminen on yhdistetty syövän sekä sydän- ja verisuositautien esiintymiseen.

“Tämä liittyy myös ruokavalion monipuolisuuteen, eli kun syödään paljon lihaa, jäävät kala ja kasvikset valitsematta. Kun syödään ruokaa, jossa on runsaasti tyydyttynyttä, kovaa rasvaa, ei syödä riittävästi kuitupitoisia hiilihydraatteja”, muistuttaa Raulio.

Nykyisen suosituksen mukaan punaista lihaa eli nautaa, sikaa ja lammasta sekä lihavalmisteita tulisi syödä korkeintaan 500 grammaa viikossa, eli käytännössä noin 70 grammaa päivässä.

65-74 -vuotiaiden keskimääräinen päivittäinen käyttö

  • Miehet käyttävät tuoreita ja kypsennettyjä kasviksia n. 120 g/vrk, naiset 140 g/vrk.
  • Miehet käyttävät hedelmiä ja marjoja n. 140 g/vrk, naiset 190 g/vrk.
  • Miehet ja naiset käyttävät noin 90 g ruis- tai sekaleipää päivässä.
  • Miehet ja naiset käyttävät yhden kananmunan kolmessa päivässä.
  • Miehet käyttävät maitoa noin 2,3 dl päivässä, naiset 1,8 dl päivässä.
  • Miehet ja naiset käyttävät juustoa n. 30 g/vrk.

Lähde: THL Raportti 12/2018 FinRavinto 2017 -tutkimus liitetaulukot

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Seksuaalineuvonta-chat gynekologisen sairauden / oireyhtymän kanssa elävälle

Herättääkö gynekologinen sairautesi / oireyhtymäsi seksuaalisuuteen liittyviä kysymyksiä? Tästä voit varata kahdenkeskisen ajan...

Seksuaalineuvonta-chat gynekologisen sairauden / oireyhtymän kanssa elävälle

Herättääkö gynekologinen sairautesi / oireyhtymäsi seksuaalisuuteen liittyviä kysymyksiä? Tästä voit varata kahdenkeskisen ajan...

Kipupotilaiden läheisten chat 31.7.2020

Jokainen meistä on keskeneräinen, mutta muihin vertailu ja kielteiset kokemukset voivat saada meidät syyttelemään itseämme enemmän, kuin on...