Siirry sisältöön

Mitä tiedät ahdistuneisuushäiriöstä?

16.11.2021 klo 10:04 - Tuottanut Mielenterveyden Keskusliitto ry
Ahdistus kuin usvainen suo -verkkokurssiin kuuluvan Mitä tiedät ahdistuneisuushäiriöstä? -testin oikeat vastaukset.

Ilmoittaudu ilmaiselle verkkokurssille täältä: Verkkokurssi: Ahdistus kuin usvainen suo

1. Kuinka monelle ahdistuneisuushäiriö on osa arkea jossain vaiheessa elämää?

a. Hieman alle 27 700 suomalaisista (0,5%)
b. Lähes 120 000 henkilölle (2%)
c. 270 000 ihmisille (5%)   
d. Reilusti yli puolelle miljoonalle eli 554 000 henkilölle (10%)

Ahdistuneisuushäiriö tulee tutuksi jopa 270 000 suomalaiselle jossain vaiheessa elämää. Eli huomattavasti suuremmalle määrälle kuin Suomen kolmanneksi suurimmassa kaupungissa, Tampereella, on asukkaita (244 000/2021).

Yli puolella ahdistuneisuushäiriö alkaa jo lapsuudessa tai murrosiässä, mutta se voi alkaa myös aikuisena. Suunnilleen ¼ osalle ahdistuneisuushäiriö on pysyvä vieras arjessa.

 

2. Mikä seuraavista ei ole ahdistuneisuushäiriön taustalla?

a. Traumaattiset elämäntapahtumat
b. Synnynnäiset temperamenttitekijät
c. Yksinäisyys (Sosiaalisen tukiverkoston niukkuus)
d. Itse aiheutettua, jotkut eivät vaan kestä stressiä

Kyse ei ole todellakaan luonteenlujuudesta tai -heikkoudesta. Ahdistuneisuushäiriön syitä ei tarkoin tunneta, ja syyt voivat olla monia: Geeniperimä, kasvuolosuhteet, koetut elämäntilanteet, stressitekijät tai jokin yhdistelmä näistä voivat olla ahdistuneisuushäiriön syitä.

Silloin tällöin kaikki meistä tuntevat arjessaan ahdistusta, varsinkin epämiellyttävissä tilanteissa ja ikävissä elämäntapahtumissa. Se on osa elämää. Jos taas ahdistuksen tunne ei liity ulkoisiin tapahtumiin tai jatkuu ja jatkuu vaan, kyse ei ole tavallisesta arkiahdistuksesta.

 

3. Henkilö, jolla on ahdistuneisuushäiriö

a. Voi itse tahdonvoimallaan päättää työntää ahdistuksen tunteen taka-alalle
b. Ei voi itse vaikuttaa oireiden ilmenemiseen, sillä kyse on tahdosta riippumattomasta tilasta

Ahdistuneisuushäiriö ei ole tahdonvoimalla poistettava asia.

 

4. Ahdistuksen oireita ei yleensä lievennä pitkäkestoisemmin…

a. Sosiaalisia kontaktien ja julkisten tilojen välttely   
b. Stressin vähentäminen arjessa
c. Unirytmistä huolehtiminen
d. Alkoholin tai kahvin nautinnan vähentäminen

Sosiaalisten kontaktien ja julkisten paikkojen välttely voi hetkellisesti tuntua helpottavalta, mutta pidemmällä aikavälillä se ei toimi lieventävänä keinona, vaan voi jopa pahentaa tilannetta. Ahdistuneisuushäiriössä päinvastoin käytetään altistumista osana hoitoa, esimerkiksi miten opetella turvallisesti, pikkuhiljaa, olemaan pidempiä aikoja pois kotoa.

 

5. Ahdistuneisuus ei näy…

a. Levottomuutena ja hermostuneisuutena
b. Huolena ja pelkona, joka ei ota laantuakseen ja juuttumisena murehtimiseen
c. Fyysisinä oireina: Sydämentykytys, paineen tunne, vapina…
d. ihan selvästi jokaiselle vastaantulijalle

Ahdistuneisuus ei silti yleensä ole ihan jokahetkistä, vaan arjessa on myös hetkiä, jolloin ahdistusta ei ilmene. Yleensä ahdistuneisuushäiriö ei näy ulospäin.

 

6. Jos läheisesi kärsii ahdistuksesta, häntä ei auta..

a. Ulos pakottaminen, vaikka hän ei itse haluaisi
b. Kuuntelu, jos hän haluaa asiasta kertoa
c. Kertominen, että ahdistus tulee ja menee, eikä ole pysyvä asioiden tila
d. Ymmärrys siitä, että hänen saattaa olla vaikea lähteä kotoa ja hän saattaa perua sovittuja tapaamisia

Ahdistuksen peittely ja häpeäminen on kovin yleistä. Ahdistuksesta kertominen saattaa olla vaikea sitä kokevalle ja sen vuoksi kertominen on luottamuksen osoitus.

 

7. Ahdistusta ei pitkällä aikavälillä helpota

a. Psykoterapia
b. Liikunta
c. Alkoholin käyttö
d. Tietoisen läsnäolon harjoittelu

Moni ahdistusta kokeva ihminen on huomannut, että alkoholi helpottaa ahdistusta hetkellisesti. Alkoholin käytön tiedetään kuitenkin lisäävän ahdistusoireita, jos käyttö jatkuu pitkään. Liikunta on monen mielestä nopea keinoa lievittää ahdistusta ja psykoterapian ja tietoisen läsnäolon harjoittelun taas tiedetään auttavan pitkällä aikavälillä.

 

8. Yleistyneessä ahdistuneisuushäiriössä murehtiminen liittyy tyypillisesti.

a. Tulevaisuudessa tapahtuviin asioihin   
b. Menneisyydessä tapahtuneisiin asioihin

Ahdistuneisuushäiriölle tyypillistä on murehtia tulevaisuuteen liittyvistä asioista.

 

9. Korona-aika on lisännyt mm. ahdistusta. Millaisiin asioihin se on vaikuttanut?

a. Ajatukset yhteiskunnan romahtamisesta   
b. Korona-aika on laukaissut paniikkihäiriön   
c. Ahdistus on lieventynyt kun ei ole pakko esittää, että jaksaa

Ajan viettäminen kotona voi voimistaa paniikkihäiriötä ja pelkotiloja, kun tilanteille ei altistu. Ihmiselle, jolla on pakko-oireinen häiriö ja jolle kotoa lähteminen on aikaisemminkin ollut hankalaa – nyt yhä hankalampaa.

Osa on kokenut hyvänä asiana sen, että korona-aika on auttanut läheisiä ihmisiä ymmärtämään, millaista on arki ja todellisuus ahdistuneisuuden, pakko-oireiden ja paniikkihäiriön kanssa joka päivä.

 

10. Lapsilla ja nuorilla ahdistuneisuushäiriö ei yleensä voi ilmetä

a. Onnettomuuksien pelkona
b. Suorituspelkona ja perfektionismina
c. Ylettömänä villieläinten pelkona   
d. Itseluottamuksen puutteena ja suurena rohkaisun tarpeena

Lapsi, nuori tai aikuinen, voi olla, että karhun, leijonan tai sarvikuonoon kohtaaminen kasvotusten ei tunnu kenestäkään kovin mukavalta, ja herättää pelon tunteita. Ahdistuneisuushäiriöön se ei kuitenkaan suoraan liity. Nuorten ja lasten ahdistuneisuuhäiriö voi näyttäytyä onnettomuuksien tai myöhästymisen pelkona, suorituspelkona ja liikoina vaatimuksina itselle, itseluottamuksen puutteena ja korostuneena rohkaisun tarpeena.

 

Lähteet   
Terveyskirjasto
Mielenterveystalo
Sosiaali- ja terveysalan järjestöjen tavoittamien ihmisten kokemuksia koronapandemian vaikutuksista hyvinvointiin keväällä 2020. (Rissanen Päivi ja Jurvansuu Sari)
Tilastokeskus: Väestörakenne 2020

 

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Millaisia vaikutuksia syömishäiriöllä voi olla intiimeihin ihmissuhteisiin?

Syömishäiriö voi näyttäytyä syömisen voimakkaana rajoittamisena, hallitsemattomana syömisenä, erityisen ankarien, terveellisten...

PCOS:n vertaistukichat

Elätkö PCOS:n kanssa? Epäiletkö, että oireesi voisivat liittyä siihen? Tervetuloa mukaan PCOS:n vertaistukichattiin!

Kertomuksia intersukupuolisten lasten vanhemmilta

Tälle sivulle on koottu intersukupuolisten lasten vanhempien ajatuksia ja kokemuksia (Sivu päivittyy edelleen).