Siirry sisältöön

Mitä synnytyskipu on?

05.07.2021 klo 13:00 - Kirjoittanut Vanhemmuuden asiantuntijat , Väestöliitto
Synnytyskivulla on tärkeä merkitys ja tehtävä. Se kertoo synnytyksen alkamisesta ja etenemisestä sekä ohjaa synnyttäjää hakeutumaan turvalliseen synnytysympäristöön. Synnytyksen eri vaiheisiin liittyvät erilaiset aistimukset ohjaavat myös synnyttäjää etsimään oikeaa asentoa ja hengitystä.

Synnytyskivun kokeminen on yksilöllistä ja siihen vaikuttavat useat eri tekijät. Artikkelissa käsitellään säännöllisen alatiesynnytyksen erivaiheiden kipua.

Miltä supistukset tuntuvat?

Lähes kaikki synnyttäjät pitävät synnytystä kivuliaana, noin 20 % kokee kivun sietämättömänä ja noin puolet erittäin voimakkaana. Jokainen synnytys on erilainen ja supistusten aikana tuleva kipu muuttaa muotoaan synnytyksen aikana. Sama ihminen voi myös kokea eri synnytyksissä kivun eritavalla. Yleisesti supistuskipua voidaan kuvata epämukavana olona, johon kuuluu mm. kipua alaselässä ja vatsalla sekä painetta lantiossa.  Supistukset saattavat tuntua myös kipuna kyljissä ja reisissä. Niitä voidaan verrata myös voimakkaiksi kuukautiskivuiksi tai vatsatautikramppeja muistuttavaksi voimakkaiksi aalloiksi. Jokainen synnyttäjä on oikeutettu saamaan kivunlievitystä sitä halutessaan. Seuraavassa kuvataan supistuskipua synnytyksen edetessä.

Kipu avautumisvaiheessa

Synnytyksen avautumisvaihe katsotaan alkaneeksi, kun kohtu supistelee säännöllisesti vähintään 10 minuutin välein ja kohdunsuu alkaa avautua. Avautumisvaihe kestää ensisynnyttäjällä noin 8- 12 tuntia ja uudelleensynnyttäjällä avautumisvaiheen kesto on keskimäärin 6- 8 tuntia. Yksilölliset vaihtelut ovat kuitenkin suuria. Avautumisvaiheen alussa, kohdunkaula lyhenee ja häviää ja kohdunsuu avautuu 3-4 cm:iin.

Avautumisvaiheen kipu johtuu kohdunsuun venymisestä. Lisäksi kipua syntyy vauvan laskeutumisesta lantion sisällä, jolloin alaselän luuliitoksiin kohdistuu voimakas paine. Paineen alaisten lihasten hapenpuute aiheuttaa kipuaistin aktivoitumisen. Avautumisvaiheen aktiivisessa vaiheessa, kohdunsuun ollessa 8- 10 cm auki kivut ovat yleensä voimakkaimmillaan. Synnytyskivut voimistuvat lapsivesikalvojen puhjettua. Tuolloin vapautuu hormoneja, jotka lisäävät kohdun supistuksia. Synnytyskipu avautumisvaiheessa tuntuu usein alaselässä tai alavatsalla. Supistukset saattavat heijastua myös reisiin. Supistusten väliset ajat voivat olla lähes kivuttomia.

Kipu siirtymävaiheessa

Siirtymävaiheeksi kutsutaan vaihetta, jolloin kohdunsuu on avautunut 8-10 cm:iin. Synnyttäjää ei tuolloin vielä ponnistuta, mutta peräsuolessa alkaa tuntua painetta. Monet kutsuvat tätä vaihetta synnytyksen kivuliaimmaksi vaiheeksi. Supistuskipu voi tuntua ylivoimaiselta ja voimat kivun sietämiseksi voivat olla vähissä. Usko omaan jaksamiseen ja kykyyn synnyttää saattaa horjua tässä vaiheessa, ja kaikenlaisen tuen antaminen synnyttäjälle korostuu.

Siirtymävaiheessa synnyttäjän käytös voi olla levotonta ja hänellä saattaa olla erilaisia fyysisiä oireita, kuten vapinaa, kuumia tai kylmiä aaltoja, oksentelua, hikkaa, kipua alaselässä tai reisissä, veristä vuotoa tai limaa. Siirtymävaiheessa vauva laskeutuu alas synnytyskanavaan, ja tämän vaiheen päätyttyä alkaa ponnistuvaihe. Siirtymävaihe kestää muutamasta minuutista jopa tuntiin.

Kipu ponnistusvaiheessa

Ponnistusvaihe alkaa kohdunsuun ollessa täysin auki ja synnyttäjän tuntiessa ponnistamisen tarvetta. Sikiön pää on laskeutunut lantion pohjalle. Tuolloin yleensä tulee voimakas ponnistustarve sikiön painaessa peräsuolta supistusten aikana. Synnyttäjä ponnistaa aktiivisesti supistusten aikana, ja sikiön pää syntyy vähitellen kätilön tukiessa välilihaa.

Ponnistusvaiheessa lapsen pää painaa ja venyttää lantion kipuherkkiä alueita, lantion ja välilihan alueen lihaksia. Kipu välittyy emättimen ja välilihan alueelta terävänä ja tarkasti rajoittuvana. Ponnistusvaiheen lopulla kudosten venyminen ja välilihaan, lihaksiin, virtsarakkoon ja -putkeen sekä peräsuoleen kohdistuva paine aiheuttavat tarkoin paikannettavaa kipua. Kipu helpottuu vauvan synnyttyä, kudosten venymisen helpotuttua ja supistusten päätyttyä.

Jälkisupistukset

Jälkisupistukset auttavat istukkaa syntymään. Usein tähän tarvitaan myös pieni ponnistus. Jälkisupistukset voivat olla kivuttomia tai aiheuttavat lievempää kipua kuin avautumisvaiheen supistukset. Jälkeisvaiheessa ommellaan puudutuksella mahdolliset välilihan repeämät tai leikkaushaava. Näiden ompelu saattaa aiheuttaa kipua juuri välilihan alueella.

Synnytyksen jälkeen kohtu on usein vielä melko kookas. Palautuakseen hiljalleen entiseen kokoonsa kohtu supistelee. Varsinkin ensimmäisinä päivinä synnytyksen jälkeen imetyksen ja ihokontaktin yhteydessä voi tuntua voimakkaitakin jälkisupistuksia. Jälkisupistusten yhteydessä tulee usein myös jälkivuotoa. Tavallisimmin jälkisupistukset kestävät kolmisen päivää synnytyksestä. Jälkisupistuksiin voi ottaa särkylääkettä, kuten paracetamolia tai ibuprofeiinia.

Täältä löydät lisää tietoa synnytyskivusta: Synnytyskipu_naistalo

Julkaistu: 30.10.2018

Päivitetty: 5.7.2021

Lähteet:
Tiitinen Aila, Duodecim Tietoa potilaalle: Synnytyskivun hoito. 2012.
Sarvela Johanna ja Nuutila Mika, Aikakauskirja Duodecim: Synnytyskipu. 2009.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Ohjepankki,  Synnytyksen jälkeen- osio.  2011.

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Lastenpsykiatrin chat monikkoperheille

Tervetuloa kahdenkeskiseen chattiin! Voit kysyä monikkkoperheen lasten tai aikusten asioista. Linjoilla kanssasi lastenpsykiatri, psykoterapeutti ja...

Lastenpsykiatrin chat monikkoperheille

Tervetuloa kahdenkeskiseen chattiin! Voit kysyä monikkkoperheen lasten tai aikusten asioista. Linjoilla kanssasi lastenpsykiatri, psykoterapeutti ja...

Lastenpsykiatrin chat monikkoperheille

Tervetuloa kahdenkeskiseen chattiin! Voit kysyä monikkkoperheen lasten tai aikusten asioista. Linjoilla kanssasi lastenpsykiatri, psykoterapeutti ja...