Siirry sisältöön

Mitä synnytyskipu on?

30.10.2018 klo 16:38 - Tuottanut Väestöliitto
Kipu on aistimus, joka viestittää meille kehomme tapahtumista. Yleensä kivun tehtävänä on varoittaa meitä kehoamme uhkaavasta tai sitä kohdanneesta vaarasta; vammasta tai sairaudesta. Jo ajatus kivusta voi aiheuttaa meissä puolustus- ja pakoreaktion stressihormoneineen.

Synnytyskivulla on oma merkityksensä ja tehtävänsä. Se kertoo synnytyksen alkamisesta ja etenemisestä ja ohjaa meitä hakeutumaan turvalliseen synnytysympäristöön, kuten sairaalaan. Synnytyksen eri vaiheisiin liittyvät erilaiset tuntemukset ohjaavat naista oikeanlaiseen käyttäytymiseen; oikeisiin asentoihin ja oikeaan hengitykseen.

Miltä supistukset tuntuvat?

Supistusten kokeminen on yksilöllistä ja siihen vaikuttavat useat eri tekijät. Lähes kaikki synnyttäjät pitävät synnytystä kivuliaana, noin 20 % kokee kivun sietämättömänä ja puolet erittäin kovana. Jokainen synnytys supistuksineen on erilainen ja supistukset muuttavat muotoaan jokaisen synnytyksen aikana. Yleisesti supistukset voidaan kuvata epämukavana olona, johon kuuluu mm. kipua tai särkyä alaselässä ja vatsassa sekä painetta lantiossa.  Supistukset saattavat tuntua myös kipuna kyljissä ja reisissä. Niitä voidaan verrata myös voimakkaiksi kuukautiskivuiksi tai vatsatautikramppeja muistuttavaksi voimakkaiksi aalloiksi. Seuraavassa kuvataan supistustuntemuksia ja näiden tuntemusten syntymistä synnytyksen edetessä.

Supistuskipu avautumisvaiheessa

Synnytyksen ensimmäinen eli avautumisvaihe katsotaan alkavan, kun kohtu supistelee säännöllisesti vähintään 10 minuutin välein ja kohdunsuu alkaa avautua. Avautumisvaihe kestää ensisynnyttäjällä noin 8- 12 tuntia ja uudelleensynnyttäjällä avautumisvaiheen kesto on keskimäärin 6- 8 tuntia. Avautumisvaiheen alussa, kohdunkaula lyhenee ja häviää ja kohdunsuu avautuu 3-4 cm:iin.

Avautumisvaiheen kipu johtuu kohdunsuun venymisestä. Lisäksi kipua syntyy vauvan laskeutumisesta äidin lantion sisällä, jolloin alaselän luuliitoksiin kohdistuu voimakas paine. Paineen alaisten lihasten hapenpuute aiheuttaa kipuaistin aktivoitumisen. Avautumisvaiheen aktiivisessa vaiheessa, kohdunsuun ollessa 8- 10 cm auki kivut ovat voimakkaimmillaan. Synnytyskivut voimistuvat lapsivesikalvojen puhjettua, jolloin vapautuu prostaglandiineja, jotka lisäävät kohdun supistuksia. Synnytyskipu avautumisvaiheessa tuntuu usein alaselässä tai alavatsalla. Supistukset saattavat heijastua myös reisiin. Supistusten väliset ajat voivat olla täysin kivuttomia.

Supistuskipu siirtymävaiheessa

Siirtymävaiheeksi kutsutaan vaihetta kun kohdunsuu on avautunut 8-10 cm:iin, äitiä ei vielä työnnätä tai ponnistuta mutta peräsuolessa alkaa tuntua paineen tunnetta. Monet äidit kutsuvat tätä vaihetta synnytyksen kivuliaimmaksi vaiheeksi. Supistuskipu voi tuntua ylivoimaiselta ja voimat kivun sietämiseksi alkavat olla vähissä. Usko omaan jaksamiseen ja kykyyn synnyttää voi horjua tässä vaiheessa, ja kaikenlaisen tuen antaminen synnyttäjälle korostuu.

Siirtymävaiheessa synnyttäjän käytös on levotonta ja hänellä saattaa olla erilaisia fyysisiä oireita, kuten vapinaa, kuumia tai kylmiä aaltoja, oksentelua, hikkaa, kipua alaselässä tai reisissä, veristä vuotoa tai limaa. Siirtymävaiheessa vauva laskeutuu alas synnytyskanavaan, ja tämän vaiheen päätyttyä alkaa ponnistuvaihe. Siirtymävaihe kestää muutamasta minuutista jopa tuntiin.

Supistukset ponnistusvaiheessa

Ponnistusvaihe alkaa kohdunsuun ollessa täysin auki ja äidin tuntiessa ponnistamisen tarvetta. Sikiön pää on laskeutunut lantion pohjalle. Äidille tulee voimakas ponnistustarve sikiön painaessa peräsuolta supistusten aikana. Äiti ponnistaa aktiivisesti supistusten aikana, ja sikiön pää syntyy vähitellen kätilön tukiessa välilihaa. Ponnistusvaiheessa lapsen pää painaa ja venyttää lantion kipuherkkiä alueita, lantion ja välilihan alueen lihaksia. Kipu välittyy emättimen ja välilihan alueelta terävänä ja tarkasti rajoittuvana. Ponnistusvaiheen lopulla kudosten venyttyminen ja välilihaan, lihaksiin, virtsarakkoon ja -putkeen sekä peräsuoleen kohdistuva paine aiheuttavat tarkoin paikannettavaa kipua. Kipu helpottuu vauvan synnyttyä kudosten venyttymisen helpotuttua ja supistusten päätyttyä.

Jälkisupistukset

Jälkisupistukset auttavat istukkaa syntymään. Usein tähän tarvitaan äidiltä myös pieni ponnistus. Jälkisupistukset voivat olla kivuttomia tai aiheuttavat lievempää kipua kuin avautumisvaiheen supistukset. Jälkeisvaiheessa ommellaan puudutuksella mahdolliset välilihan repeämät tai leikkaushaava. Näiden ompelu saattaa aiheuttaa kipua juuri välilihan alueella.

Synnytyksen jälkeen kohtu on usein vielä melko kookas. Palautuakseen hiljalleen entiseen kokoonsa kohtu supistelee. Varsinkin ensimmäisinä päivinä synnytyksen jälkeen imetyksen yhteydessä voi tuntua voimakkaitakin jälkisupistuksia. Jälkisupistusten yhteydessä tulee usein myös jälkivuotoa. Varsinkin uudelleensynnyttäjät tuntevat jälkisupistuksia. Tavallisimmin supistukset kestävät kolmisen päivää synnytyksestä. Jälkisupistuksiin voi ottaa särkylääkettä.

Kirjoittanut: Matleena Aitasalo, terveydenhoitaja, imetysohjaaja, työskennellyt aiemmin Väestöliitossa.

Lähteet:
Tiitinen Aila, Duodecim Tietoa potilaalle: Synnytyskivun hoito. 2012.
Sarvela Johanna ja Nuutila Mika, Aikakauskirja Duodecim: Synnytyskipu. 2009.
Varsinais-Suomen sairaanhoitopiiri. Ohjepankki,  Synnytyksen jälkeen- osio.  2011.

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Perhepulma - ajanvarauschat lapsiperheille

Kasvatatko monikielistä lasta? Onko joku perheenjäsenistä muuttanut Suomeen? Haluatko keskustella erilaisista taustoistanne tai lastenkasvatuksesta...

Perhepulma - ajanvarauschat lapsiperheille

Huolettaako lapsen kasvu ja kehitys? Self-help chat on tarkoitettu sinulle, joka mietit miten jaksaa erityistä tukea tarvitsevan lapsen kanssa, Jos...

Ajanvarauschat: Monikkoperheiden uniohjaus

Uniasioihin perehtynyt sosionomi keskustelee kanssasi monikkoperheen nukkumiseen liittyvistä haasteista. Jos chat on jo alkanut, mutta ei näy...