Maito liikkeelle eli kuinka käynnistää heruminen?
Herumisen aikana äidin rinnat saattavat kihelmöidä tai kutista. Äitiä saattaa myös janottaa tai alkaa väsyttämään. Näin äiti saattaa helposti nukahtaa yhdessä vauvan kanssa imetyksen päätteeksi. Janon tunne kannattaa ennakoida jo ennen imetyksen aloittamista varaamalla käden ulottuville juotavaa. Heruminen helpottaa myös synnytyksestä palautumista aiheuttamalla jälkisupistuksia, jotka pienentävät raskauden aikana venynyttä kohtua.
Heruminen alkaa yleensä minuutin sisällä siitä, kun vauva aloittaa imemisen. Vauvan imiessä rintaa heruminen yleensä käynnistyy itsestään. Herumisen käynnistyttyä vauvan imeminen muuttuu rauhallisemmaksi ja hitaammaksi, ja vauva alkaa niellä rinnasta tulevaa maitoa. Lypsäen herumisen käynnistymiseen voi aluksi mennä enemmän aikaa. Herumista on hyvä herätellä ennen lypsämistä esimerkiksi lämpimällä jyväpussilla tai hieronnalla.
Lypsämisen yhteydessä tai imetystä tehostettaessa voi herumisen edistämiseen kiinnittää huomiota. Mitä useammin herumisheijaste rinnassa käynnistyy, sitä enemmän rinta tuottaa maitoa. Näin tiheät rinnan vaihtelut imetyksen aikana herumisen päätyttyä ovat hyvä keino lisäämään maidon määrää. Rintaa voi myös puristaa imetyksen aikana laajalla otteella vauvan imiessä. Tämä tehostaa herumista ja aktivoi vauvaa imemään.
Maidon herumista eli oksitosiini-hormonin erittymistä lisääviä tekijöitä ovat:
- läheisyys vauvan kanssa
- vauvan silittely ja hellittely, vauvalle hyräily tai laulaminen
- ihokontakti
- rentoutuminen (esim. mielikuvaharjoitukset, hieronta, kosketus, musiikki)
- rinnan puristaminen käsinlypsyotteella minuutin kahden ajan
- keskittyminen, hengittäminen syvään
- lämpö, esimerkiksi lämmitetty jyväpussi, pyyhe tai lämmin suihku
Herumista hidastavia tekijöitä ovat esimerkiksi:
- äidin väsymys
- jännitys
- stressi
- imetykseen liittyvä kipu
Julkaistu 6.8.2018
Päivitetty 26.7.2022