BETA Siirry sisältöön

Maito liikkeelle eli kuinka käynnistää heruminen?

Julkaistu 06.08.2018 - Tuottanut Väestöliitto
Herumisheijaste on tekijä, joka saa äidinmaidon virtaamaan ulos rinnasta. Herumisen käynnistää äidin kehossa erittyvä oksitosiini- hormoni, jonka vaikutuksesta maitorakkuloita ympäröivät lihassolut supistuvat ja saavat maidon herumaan maitotiehyitä pitkin ulos rinnasta.

Herumisen aikana äidin rinnat saattavat kihelmöidä tai kutista. Äitiä saattaa myös janottaa tai alkaa väsyttämään. Näin äiti saattaa helposti nukahtaa yhdessä vauvan kanssa imetyksen päätteeksi. Janon tunne kannattaa ennakoida jo ennen imetyksen aloittamista varaamalla käden ulottuville juotavaa. Heruminen helpottaa myös synnytyksestä palautumista aiheuttamalla jälkisupistuksia, jotka pienentävät raskauden aikana venynyttä kohtua.

Heruminen alkaa yleensä minuutin sisällä siitä, kun vauva aloittaa imemisen. Vauvan imiessä rintaa heruminen yleensä käynnistyy itsestään. Herumisen käynnistyttyä vauvan imeminen muuttuu rauhallisemmaksi ja hitaammaksi, ja vauva alkaa niellä rinnasta tulevaa maitoa. Lypsäen herumisen käynnistymiseen voi aluksi mennä enemmän aikaa. Herumista on hyvä herätellä ennen lypsämistä esimerkiksi lämpimällä jyväpussilla tai hieronnalla.

Lypsämisen yhteydessä tai imetystä tehostettaessa voi herumisen edistämiseen kiinnittää huomiota. Mitä useammin herumisheijaste rinnassa käynnistyy, sitä enemmän rinta tuottaa maitoa. Näin tiheät rinnan vaihtelut imetyksen aikana herumisen päätyttyä ovat hyvä keino lisäämään maidon määrää. Rintaa voi myös puristaa imetyksen aikana laajalla otteella vauvan imiessä. Tämä tehostaa herumista ja aktivoi vauvaa imemään.

 

Herumista eli oksitosiini-hormonin erittymistä lisääviä tekijöitä ovat mm.

  • läheisyys vauvan kanssa
  • vauvan silittely ja hellittely
  • ihokontakti
  • rentoutuminen
  • keskittyminen, hengittäminen syvään
  • lämpö, esimerkiksi lämmitetty jyväpussi, pyyhe tai lämmin suihku

 

Herumista hidastavia tekijöitä ovat esimerkiksi

  • äidin väsymys
  • jännitys
  • stressi
  • imetykseen liittyvä kipu

Vinkit koonnut: Matleena Aitasalo,terveydenhoitaja, imetysohjaaja, työskennellyt aiemmin Väestöliitossa.

Lähteet: THL Lastenneuvolakäsikirja Meri Rova, Katja Koskinen
Imetysohjaus, Katja Koskinen 2008.

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Tykkäämistä ja pusuhippaa

Pienen lapsen seksuaalisuus on hämmentävän avointa ja uteliasta. Oma ja vähän toistenkin kehot kiinnostavat. Tykkäämisiäkin tulee ja pusuttelu...

Seksuaalisuuden portaat

Seksuaalisuuden portaat ovat malli, joka auttaa aikuisia ymmärtämään lasten ja nuorten tärkeitä kehitysvaiheita. Mallin avulla aikuiset voivat...

Leijonapartio – apua erityislapsiperheen arkeen

Kun arki erityislapsiperheessä on raskasta, Leijonapartio auttaa. Leijonapartio voi auttaa löytämään oikeat reitit palveluviidakossa....