BETA Siirry sisältöön

Lapsen yhteishuolto ja yksinhuolto

Julkaistu 06.02.2019 - Tuottanut Väestöliitto
Lapsen vanhempien asuessa yhdessä he ovat yleensä molemmat lapsen huoltajia. Yhteiselämän päättyessä tai jos lapsen vanhemmat eivät asu yhdessä he voivat sopia siitä, ovatko he yhdessä lapsen huoltajia vai toimiiko vain toinen heistä huoltajana.

Useimmissa tapauksissa on lapsen edun mukaista, että molemmat vanhemmat toimivat lapsen huoltajina. Huoltajuus lisää lapsesta erossa asuvan vanhemman halua pitää yhteyttä lapseensa. Siksi on suositeltavaa, että vanhemmat pyrkisivät sopimaan yhteishuoltajuudesta, jos se vain on mahdollista. Mikäli asiasta ei päästä sopimukseen, ratkaisee asian tuomioistuin. Yhteishuollosta erotettu vanhempi menettää oikeutensa osallistua lasta koskevien päätösten tekoon. Hän on silti velvollinen osallistumaan lapsen elatukseen. Lapsen tapaamisoikeus ei ole sidottu huoltajuuteen.

Yhteishuolto avoerossa

Laki lapsen huollosta ja tapaamisoikeudesta säätelee alaikäisten lasten huoltoa sekä vanhempien parisuhteen aikana että sen jälkeen. Lain säännökset koskevat avio- ja avopuolisoiden lapsia. Avopuolisot asuvat samassa taloudessa eikä heitä ole vihitty avioliittoon.

Molemmat vanhemmat ovat yhdessä lapsensa huoltajia, jos he ovat keskenään avioliitossa lapsen syntyessä. Avioliiton ulkopuolella syntynyt lapsi puolestaan on yksin äidin huollossa, vaikka lapsen isä tunnustaisikin isyytensä. Lapsen huollosta on sovittava tai päätettävä isyyden tunnustamisen lisäksi, mikäli lapsen huollon ei haluta olevan yksin äidillä. Lapsen syntymän yhteydessä tai myöhemmin vanhemmat voivat sopia sosiaaliviranomaisen vahvistamalla sopimuksella lapsen huollosta toisin, esimerkiksi että lapsi on vanhempiensa yhteishuollosta.

Avopuolisoiden erotessa lapsen huoltoa on mahdollista muuttaa. Jos vanhemmat ovat jo aikaisemmin sopineet lapsen yhteishuollosta ja haluavat yhteishuollon jatkuvan eron jälkeenkin, ei huoltoon tarvita muutoksia. Vanhempien erilleen muutto aiheuttaa kuitenkin tarpeen päättää lapsen asumisesta, oikeudesta tavata etävanhempaansa sekä lapsen elatuksesta. Näistä asioista lapsen vanhemmat voivat sopia sosiaaliviranomaisen vahvistamalla sopimuksella. Mikäli vanhemmat eivät pääse sovintoon, on asiaan haettava tuomioistuimen päätös. Tuomioistuimessakin asiaa voidaan vielä sovitella.

Mikäli avoliitossa olleet vanhemmat eivät ole sopineet tai hakeneet tuomioistuimen päätöstä lapsen huollosta, on lapsi äitinsä yksinhuollossa. Yhteishuoltoa haluavien vanhempien on sovittava sosiaaliviranomaisen vahvistamalla sopimuksella tai tuomioistuimen päätöksellä lapsen yhteishuollosta. Tämän lisäksi sopimus tai ratkaisu tarvitaan myös lapsen asumiseen, oikeuteen tavata etävanhempaansa ja elatukseen.

Avoerossa lapsen vanhempaa ei voida vastoin tahtoaan määrätä lapsen huoltajaksi tai yhteishuoltajaksi. Sosiaaliviranomaisen vahvistama sopimus tarkoittaa sitä, että molemmat lapsen vanhemmat ovat samaa mieltä huoltajuudesta ja että lapsen etu on otettu huomioon.

Inga Koskinen
varatuomari, OTK

Inga Koskinen avaa lukijoille erotilanteissa sovellettavaa Suomen lainsäädäntöä. Kirjoitukset ovat informatiivisia eivätkä ne sisällä juridista neuvontaa.

Aihealueet:  Kriisit , Parisuhde

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Miten luottamusta voi vahvistaa pettämisen jälkeen?

Luottamus ei palaa itsestään, vaan vaatii tekoja. Kummankin tulee osoittaa olevansa luottamuksen arvoinen. Aidosta sitoutumisesta kertovat sekä...

Mistä tietää, että on parempi erota?

Parisuhteissa henkinen ja fyysinen väkivalta ovat asioita, jota ei voi mitenkään selitellä, vaan näiden sattuessa on tärkeää pohtia...

Mitä jos kaverilla on itsetuhosia ajatuksia?

Itsetuhoisuus on vakava asia ja siihen pitää aina suhtautua vakavasti. Itsemurhapuheet voivat olla järkyttäviä ja niihin voi olla vaikeaa...