Siirry sisältöön

Kiintymyssuhdetta rakentamassa

06.11.2018 klo 20:35 - Kirjoittanut Lilly Korpiola , Adoptioperheet ry
Kun lapsi saapuu perheeseen, alkaa vanhemmuuden tärkein vaihe, kiintymyssuhteen muodostaminen. Tänä aikana on tärkeää, että vanhempi käsittelee rehellisesti niin positiivisia kuin negatiivisia tunteitaan.

Psykoterapeutti Liisa Salmisaari painottaa, että kiintymyssuhteen muodostuminen kestää adoptiolapsen taustasta ja vanhemman omasta vuorovaikutustyylistä riippuen muutamia vuosia, jos kaikki menee kohdalleen. Usein vanhempi joutuu lähtemään töihin heti vanhempainvapaan loputtua. Adoptiotyöntekijä Elise Uimosen ja Pia Karjalaisen mielestä on harmillista, että lapsi joudutaan laittamaan päivähoitoon juuri siinä vaiheessa, kun hän alkaa vierastaa eli erottaa oman vanhemman muista aikuisista.

”Oli adoptiolapsi minkä ikäinen tahansa, on kiintymyssuhteen rakentaminen aloitettava aivan alusta, ikään kuin lapsi olisi vasta pieni sylivauva. Biologinen lapsikin alkaa vierastaa vasta kahdeksan kuukauden vaiheilla”, Karjalainen ja Uimonen muistuttavat.

Lapseen pitää tutustua ja häntä pitää hoivata heti ensi hetkistä lähtien. Suhteen rakentaminen vaatii aikaa. Päiväkodin tai koulun aloitus voi odottaa. ”Kesken jääneen kiintymyssuhteen rakentaminen voi esiintyä monenlaisena oireiluna myöhemmin”, psykoterapeutti Eeva-Liisa Junnola-Nyström varoittaa.

Laatuaika ei korvaa arkea

”Monet vanhemmat haluavat arjen pyörimään nopeasti – joskus liian nopeasti”, terapeutti Junnola-Nyström kertoo. Kun lapsi ei kiinnykään turvallisesti uuteen vanhempaan vanhempainvapaalle varatussa aikataulussa, se voi tuntua vaikealta tai jopa ahdistavalta.

Leikki-ikäinen lapsi voi olla hyvin vaativa, kömpelö ja takertuva, kun hän rakentaa kiintymyssuhdetta uuteen vanhempaan. Lapsen jatkuva fyysisen läheisyyden hakeminen voi saada muotoja, joita vanhemman on vaikea sietää. Kun lapsi kömpii kymmenettä kertaa vanhempien sänkyyn saman yön aikana, oman tilan tunne voi kadota ja uupumus iskeä.

Adoptiolapsi tarvitsee korjaavia kokemuksia arjessa, ei vain laatuaikaa. Laitostaustainen tai kiintymyssuhdekatkoksia kokenut lapsi voi olla hyvinkin toimelias ja pärjäävä arkirutiinien löydyttyä. Pärjäämisen merkeistä huolimatta lapselle ei pidä luovuttaa päätäntävaltaa siitä, kuinka paljon hän tarvitsee vanhemman läsnäoloa.

Kiintymyssuhteen muodostamisvaiheen tulisi olla ihanin vanhemmuuden seikkailu. ”Uuteen persoonaan tutustuminen, lapsen hoivaaminen ja vanhempainvapaa voivat olla niitä kaikkein ihanimpia ja palkitsevimpia asioita uudessa vanhemmuudessa”, Salmisaari ja Junnola-Nyström vakuuttavat.

Parasta olisi, jos molemmilla adoptiovanhemmilla olisi mahdollisuus olla lapsen kanssa ja päästä tutustumaan häneen alusta asti. Jokaisella on oma yksilöllinen elämäntilanteensa ja elämänhistoriansa, joka vaikuttaa siihen, miten vanhemmuuden rooliin asettuu.

Myötätunto kaiken ytimessä

Myötätunto sekä lasta että itseään kohtaan on avainasemassa kiintymyssuhteen muodostumisessa. ”Jos myötätunnon hukkaa keskeisenä kiintymyssuhteen rakentamisen voimana, on todella hukassa”, Liisa Salmisaari varoittaa.

Vanhemmuuden ytimessä tulisi olla empatia lapsen tarpeita kohtaan. Lapsen lähtökohtia, menetyksiä ja traumoja ei saa unohtaa silloinkaan, kun hän näyttää päällisin puolin sopeutuvan jo hyvin.

Vanhemmalla pitää kuitenkin olla myötätuntoa myös itseään kohtaan, että vanhemmuus ei lähde suorittamisesta, vaatimuksesta tai riittämättömyydestä. Kun myötätunto katoaa tai uupumus iskee, on puolison, ystävien ja sukulaisten tuki korvaamatonta.

Vanhemmuuden vaikeat tunteet

Samalla kun kiintymyssuhde rakentuu, alkaa vanhemmaksi kasvaminen. Menetyksiä ja traumoja kokenut lapsi voi aktivoida vanhemmassa ennen kokemattomia tunteita. Siinä missä biologinen lapsi voi antautua hoivattavaksi ja rakastettavaksi helposti, adoptiolapsi saattaa olla hyvinkin torjuva ja välttelevä pitkän aikaa. Takertuvat ja vaativat lapset herättävät taas toisenlaisia kielteisiä tunteita vanhemmassa.

Hankalimpia ovat tilanteet, joissa lapsella on jäsentymätön kiintymyssuhde ja lapsi on valmis lähtemään kenen tahansa kaupantädin matkaan. ”Joskus lapsi ei täytäkään niitä vanhempien odotuksia, joita adoptioon oli ladattu. On myös vanhempia, joilla herää tunne siitä, että he haluaisivat antaa lapsen pois tai he katuvat adoptiota. Näiden tunteiden matkaan ei kannata heittäytyä, vaan näistä vaikeista vanhemmuuden tunteista on hyvä pystyä puhumaan”, Uimonen ja Karjalainen kannustavat.

Hoiva vaatii myönteisiä tunteita

Lapsen hoivaaminen edellyttää myönteisiä tunteita. Myönteinen asenne kotiin jäämistä kohtaan synnyttää positiivisia tunteita ja kokemuksia. Kiintymyssuhdekatkoksia kokeneen lapsen toipuminen ja kiinnittyminen tapahtuu aaltoliikkeenä. Pari ensimmäistä vuotta ovat intensiivisintä aikaa. Näihin vuosiin kannattaa siis panostaa.

Vaikka elämme aikataulutetussa projektiyhteiskunnassa, ei adoptiolapsen elämä etene suunnitelmien mukaan. Kannattaa siis varautua myös siihen, ettei töihin paluu onnistu suunnitellussa aikataulussa. Jos alkutaipaleen päämääränä on kiintymys, ei lapsen reippaus, on kiintopiste oikeassa suunnassa.

Myös uusissa kehitysvaiheissa ja siirtymissä, kuten päiväkodin tai koulun aloitusvaiheessa, lapsi voi tarvita uudelleen vanhemman intensiivisempää läsnäoloa ja tukea. Silloin on raivattava enemmän tilaa yhteiselle arjelle. ”Jos vanhempi ei suostu vanhemmuuden ydintehtävään ja hetkelliseen luopumiseen, se pitkittää kiintymyssuhteen muodostumista”, Salmisaari tiivistää.

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Perhepulma - ajanvarauschat lapsiperheille

Huolettaako lapsen kasvu ja kehitys? Self-help chat on tarkoitettu sinulle, joka mietit miten jaksaa erityistä tukea tarvitsevan lapsen kanssa, Jos...

Perhepulma - ajanvarauschat lapsiperheille

Haluatko keskustella parisuhteestasi? Mietitkö, miten vaalia parisuhdetta lapsiperhearjen keskellä? Onko yhteys kumppaniin kateissa? Jos chat on jo...

Perhepulma - ajanvarauschat lapsiperheille

Rajoja ja rakkautta - koetteleeko lapsiperheen arki? Varaat chat-keskustelu Väestöliiton asiantuntijan kanssa. Jos chat on jo alkanut, eikä se näy...