Kahdeksan faktaa adoptiosta

06.11.2018 klo 20:03 - Tuottanut Adoptioperheet ry

Adoptiosta pähkinänkuoressa - 8 tosiasiaa.

Suomessa noin sata lasta saa vuosittain adoptioperheen. Näistä lapsista noin 30-50 on syntynyt Suomessa.
Kansainvälisen adoption palvelunantajia ovat Suomessa Pelastakaa Lapset ry ja Interpedia ry. Ulkomailta adoptoiduista lapsista useimmat ovat viime vuosina syntyneet Etelä-Afrikassa, Thaimaassa tai Kiinassa.
Suomessa on noin 5 000 kansainvälisesti adoptoitua henkilöä. Heistä yli 2 000 on nyt aikuisiässä. Adoptioita säädellään niin kansallisesti adoptiolailla kuin kansainvälisesti YK:n lasten oikeuksien sopimuksella ja eurooppalaisella yleissopimuksella.
Adoptoitu lapsi on juridisesti samassa asemassa kuin perheeseen syntynyt lapsi.
Avoin adoptio on juridiselta perustaltaan samanlainen kuin muutkin adoptiot, eli huoltajuus siirtyy adoptiovanhemmille samoin kuin perinteisemmässä, suljetussa adoptiossa. Avoimessa adoptiossa lapsen aikaisempaan vanhempaan tai vanhempiin voidaan pitää yhteyttä, ja yhteydenpitosopimus voidaan vahvistaa oikeudessa. Avoin adoptio edellyttää, ettei yhteydenpito ole lapsen edun vastaista ja kaikki osapuolet haluavat sitä.
Adoptiossa lapsi ei maksa – sen kieltävät kaikki sopimukset. Adoptioprosessista aiheutuu kuitenkin monenlaisia kuluja, joihin saa adoptiotukea Kelasta.
Ennen lapsen tuloa perhe on käynyt adoptioneuvonnassa noin vuoden ajan, saanut adoptioluvan adoptiolautakunnalta, valinnut adoptiomaan palvelunantajan avulla, kerännyt tarvittavat asiakirjat ja odottanut lapsiesitystä mahdollisesti useita vuosia ja matkustanut hakemaan lasta.
Adoptioperheissä lapset ja vanhemmat ovat oikeita ja omia! Termit ”perheeseen syntynyt/adoptoitu lapsi”, ”adoptioisä/syntymä-äiti” tai ”syntymämaa” ovat informatiivisempia kuin ”oma lapsi”, ”oikea vanhempi” tai ”kotimaa”.