BETA Siirry sisältöön

Imetyksen etuja

Julkaistu 06.08.2018 - Tuottanut Väestöliitto
Imetys on luonnollisin tapa ruokkia vauva ja suurin osa odottavista äideistä onkin halukkaita ja motivoituneita imettämään vauvaansa. Täysimetystä suositellaan kuuden kuukauden ikään saakka, jonka jälkeen vauva tarvitsee rintamaidon lisäksi muutakin ruokaa. Puolen vuoden ikään asti rintamaito on lapselle parasta ruokaa, jonka lisäksi hän tarvitsee vain D3-vitamiinia 5 tippaa päivässä.

Imetyksellä on paljon etuja sekä vauvan että äidin kannalta. Oman äidin rintamaito on lapselle räätälöityä ravintoa, jonka sisältö vaihtelee yksilöllisesti. Äidinmaito sisältää imeväisikäiselle sopivien ravintoaineiden lisäksi vasta-aineita, entsyymejä ja hormoneja, jotka vaikuttavat edullisesti vauvan kehitykseen ja auttavat mm. vauvan vastustuskyvyn kehittymisessä. Rintamaitoa saavan vauvan riski sairastua hengitystieinfektioihin, ripulitauteihin, atooppiseen ihottumaan ja korvatulehduksiin pienenee. Myös lapsen myöhempi riski sairastua diabetekseen tai saada ylipainoa on pienempi kuin korvikeruokitun vauvan.

Äitikin hyötyy imetyksen terveysvaikutuksista. Äidin palautuminen synnytyksestä nopeutuu ja mm. jälkivuodon määrä vähenee. Äidin paino palautuu nopeammin entisiin lukemiin imetyksen ansiosta. Imetyksen aikana erittyvä oksitosiinihormoni auttaa äitiä rentoutumaan ja nukkumaan paremmin yösyöttöjen välillä. Myös äidille on pitkäaikaisia terveyshyötyjä imettämisestä: rintasyövän, munasarjasyövän, aikuistyypin diabeteksen sekä sydän- ja verisuonitautien riski pienenee imetyksen ansiosta.

Imetys on muutakin kuin ravinnon tarjoamista lapselle. Imetys vahvistaa äidin ja lapsen välistä suhdetta, tarjoaa luontevasti vauvan tarvitsemaa turvaa ja läheisyyttä sekä edistää vuorovaikutusta vauvan ja vanhemman välillä. Onnistunut imetyskokemus voi myös kohottaa äidin itsetuntoa vanhempana ja naisena.
Imettävä äiti säästää aikaa, vaivaa ja rahaa, kun ei tarvita pulloja ja niiden puhdistamista, korvikkeita ja niiden lämmittämistä tai jääkaappia säilyttämiseen. Retkieväitä ei vauvalle tarvitse pakata, vaan ruoka on sopivasti valmiina syötäväksi.  Myöskään pakkausmateriaalia  tai muuta jätettä ei synny, eli imetys on myös hyvin luontoystävällinen tapa ruokkia vauvaa.

Kirjoittanut: Mirka Kallio,terveydenhoitaja, työskennellyt aiemmin Väestöliitossa.

Lähteet: THL Lastenneuvolakäsikirja, Minni Niemelä: Imetysopas

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Miten tasapainoilla pikkulapsiperheessä arjen, vanhemmuuden ja parisuhteen välillä?

Pikkulapsiperheessä arki, vanhemmuus ja parisuhde herättävät meissä monenlaisia tunteita. Katso videot, joissa psykologi Suvi Laru ratkoo...

Miten ja milloin opetan turvataidot pelottamatta lasta?

Voinko opettaa turvataitoja säikyttämättä lasta turhaan? Missä iässä opetuksen voi aloittaa?

Pienten lasten vanhempien elämän tasapaino: Yhteisöllisyys

Oman hyvinvoinnin takia on tärkeää pitää huolta siitä, että eri elämänalueet ovat tasapainossa. Lasten ollessa pieniä kodin ulkopuolisiin...