BETA Siirry sisältöön

Imetyksen ensihetket

Julkaistu 23.10.2018 - Tuottanut Väestöliitto
Syntymän jälkeen alaston vauva nostetaan äidin pehmeään ja lämpöiseen syliin, vauva kuivataan ja peitellään äidin paidan alle. Tämä ihokontakti on vauvalle pehmeä lasku kohdun ulkopuoliseen maailmaan. Sekä äiti että vauva levähtävät hetken synnytyksen rasituksen jälkeen, mutta pian alkavat imetyksen aktiiviset ensihetket.

Vauva alkaa hämärässä valaistuksessa availla silmiään ja katsella ympärilleen. Jostain kuuluu tutut, äidin ja isän äänet ja turvallinen äidin sydämen syke. Vauva alkaa liikutella käsiään sekä availla suutaan. Pikkuhiljaa hän alkaa hivuttautua kohti äidin rintaa ja näyttää yhä selkeämmin, että hän haluaa imeä. Vauva osaa itse ryömiä rinnalle ja alkaa imeä sitä, mutta tarvittaessa häntä voi myös varovasti auttaa lähemmäs rintaa, niin että vauva ylettyy haistelemaan ja maistelemaan äidin rintaa. Vanhemmat voivat vain ihailla pienen mutta jo niin viisaan vauvansa toimintaa.

Mitä vauva puuhaa rinnalle?

Seuraavaksi vauva alkaa valmistella sekä itseään että äidin rintaa imetystä varten. Vauvan hamuilu on viesti imemishalusta eli  nälästä. Seuraavassa on tiiviisti kuvattu hamuilun eri vaiheita:

  • Vauva lipoo, nuolee ja näyttää pientä kieltään.
  • Hän kääntelee päätään kuin etsiäkseen rintaa.
  • Vauva saattaa viedä nyrkin suuhunsa, availla ja taas sulkea niitä.
  • Vauva voi silitellä tai painella rintaa käsillään, tai nokkia rintaa nenällään.
  • Vauva katselee nänniä ja äidin kasvoja
  • Ja lopulta avaa suunsa ja tarttuu rintaan.

Ensi-imetyksen vauva aloittaa yleensä noin 30-80 minuutin kuluttua synnytyksestä. Vauva voi valmistautua ja hamuilla rintaa hyvän tovin ja toistaa hamuilun eri vaiheita useamman kerran. Vanhemmat voivat kuitenkin luottaa siihen, että vastasyntyneellä on taito tarttua itse rintaan ja käynnistää imetys.

Kuinka usein vastasyntynyt imee rinnalla?

Vauva on virkeä heti synnytyksen jälkeen ja saattaa imeä rintaa puolesta tunnista kahteen tuntiin. Tämän jälkeen vauva lepää ensimmäisen vuorokauden ajan.  Ensimmäisen vuorokauden aikana vauva voi imeä rintaa vain muutamia kertoja. Näin vanhempien ja muiden tukijoiden maltti vauvan syntymän jälkeen, imetyksen ensimmäisten hetkien aikana, on valttia.

Vauvan levätessä myös äidin on hyvä levätä, sillä ensimmäisen vuorokauden jälkeen, vauvan käytös rinnalla muuttuu. Noin 20 tunnin ikäisenä vauva aloittaa aktiivisen imemisen rinnalla. Vauva imee usein ryppäissä; 2-4 tuntia lähes jatkuvaa imetystä ja sitten 1-3 tunnin lepo. Tiheä imetys lisää nopeasti maitomäärää sekä takaa vauvalle riittävän ravinnon. Imetys tuo myös turvaa ja läheisyyttä, ja helpottaa vauvan sopeutumista uuteen ympäristöönsä.
Aktiivisen toisen vuorokauden imetysten jälkeen maitomäärä selkeästi nousee kolmantena päivänä ja imetysten tiheys tasaantuu. Toisen vuorokauden aikana äidin ja vauvan tekemä työ kantaa hedelmää.  Usein vauvat kuitenkin jatkavat imemistä ryppäinä ja viihtyvät rinnalla varsinkin iltaisin ja nukkuvat tiheän imemisen jälkeen pidemmän pätkän.

Imetyksen käynnistämistä tukevat asiat

Lopuksi listaus tekijöistä, jotka tukevat imetyksen käynnistymistä syntymän jälkeen

  •  Ihokontakti ja ensi-imetys synnytyssalissa
  • Ympärivuorokautinen vierihoito
  • Lapsentahtinen, rajoittamaton imetys. Imetyksen kestoa tai tiheyttä ei tulisi rajoittaa. On hyvä kiinnittää huomiota heti imetyksen alussa hyvään imetysasentoon ja imuotteeseen.
  • Lisämaidon antaminen vain lääketieteellisistä syistä.
  • Tutin ja tuttipullon käytön välttäminen imetyksen alkuvaiheessa.

Kirjoittanut: Matleena Aitasalo, terveydenhoitaja, imetysohjaaja, työskennellyt aiemmin Väestöliitossa.

Lähteet:
Turvallista imetystä alusta alkaen, Katja Koskinen
Imetysohjaus, Katja Koskinen 2008.
Imetys yhteisen matkamme  alku, Kätilöliitto

Aihealueet:  Arki , Vanhemmuus

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Tykkäämistä ja pusuhippaa

Pienen lapsen seksuaalisuus on hämmentävän avointa ja uteliasta. Oma ja vähän toistenkin kehot kiinnostavat. Tykkäämisiäkin tulee ja pusuttelu...

Seksuaalisuuden portaat

Seksuaalisuuden portaat ovat malli, joka auttaa aikuisia ymmärtämään lasten ja nuorten tärkeitä kehitysvaiheita. Mallin avulla aikuiset voivat...

Leijonapartio – apua erityislapsiperheen arkeen

Kun arki erityislapsiperheessä on raskasta, Leijonapartio auttaa. Leijonapartio voi auttaa löytämään oikeat reitit palveluviidakossa....