Imetykseen valmistautuminen

Rintojen ihosta on hyvä huolehtia raskausaikana, varsinkin jos on taipumusta kuivaihoisuuteen. Sisäänpäin kääntyneitä nännejä neuvotaan joskus varovasti hieromaan ja venyttämään sormin nännin esille houkuttelemiseksi. Tämä on yleensä kuitenkin tehokkainta vasta sitten kun vauva on jo syntynyt, ei etukäteen tehtynä. Mahdolliset lävistykset on hyvä poistaa alkuraskaudessa, jotta rintojen iho olisi mahdollisimman hyvässä kunnossa vauvan syntyessä.  Raskaana olevan naisen rinnat saattavat myös olla tavallista herkemmät esimerkiksi kylmälle ja viimalle, jolloin erityisesti talviaikana on hyvä suojata rinnat riittävän lämpimästi ulkona.

Odottaja voi valmistautua tulevaan imetykseen myös henkisesti hakemalla tietoa, tutustumalla imetykseen liittyvään kirjallisuuteen, videoihin ja nettisivuihin, osallistumalla neuvolan imetysvalmennukseen sekä keskustelemalla muiden odottavien ja imettävien äitien kanssa. Kumppanin kanssa keskustelu imetyksestä on myös tärkeää, jotta odottaja saa parhaan mahdollisen tuen imetykselle lapsen synnyttyä. Molemmilla tulevilla vanhemmilla saattaa myös olla pelkoja tai jännitystä imetykseen liittyen. Näistä on hyvä keskustella yhdessä ja tarvittaessa kysyä myös asiantuntijan mielipidettä mielessä oleviin kysymyksiin. Äitiysneuvolakäynteihin liittyy myös imetysohjausta ja imetykseen liittyvistä asioista keskustelua.

Ainakin parit imetysliivit olisi hyvä hankkia jo ennen synnytystä. Keskimäärin imettävän äidin kuppikoko on yhden koon suurempi kuin normaalisti, mutta tilanne selviää vasta kun imetys on kunnolla päässyt käyntiin ja maidonnousun alkupäivien turvotus on tasoittunut. Hyvät imetysliivit ovat helposti säädettävät, tukevat, eivät hankaa ja liiviosa avautuu kätevästi rinnan paljastamiseksi imetystilanteessa.

Ennen synnytystä on hyvä ostaa pakkaus liivinsuojuksia. Huomiota kannattaa kiinnittää erityisesti materiaaliin, jonka tulisi olla mahdollisimman pehmeää, ihoystävällistä sekä pysyä pintakuivana. Materiaalin ei pitäisi tarttua kosteaan nänninpäähän, jolloin irrottaminen iholta saattaa aiheuttaa kipua ja vaurioita herkkään ihoon. Esimerkiksi netistä löytyy hyviä ohjeita myös kestoliivinsuojiin, joita voi tehdä itse ja pestä käyttökertojen välissä.

Monet haluavat hankkia myös nännin ihoa varten oman hoitovoiteen, jollaiseksi suositellaan erityisesti apteekista ja suurimmista marketeista saatavaa lampaanvillarasvavoidetta. Myös muuta iho- ja limakalvovaurioihin tarkoitettua voidetta voi käyttää. Välttämätöntä voiteen hankkiminen ei ole, koska monesti imetyksen jälkeen rinnanpäähän puristettu äidinmaitopisara riittää hoitamaan ihoa.

Jotkut hankkivat kotiin myös rintapumpun, joita on sekä käsi- että sähkökäyttöisiä. Varsinkin, jos joutuu syystä tai toisesta olemaan erossa vauvasta jonkin aikaa, on pumppu välttämätön. Satunnaisen pakkaantuneen rinnan tyhjennyksen voi tehdä myös käsin lypsäen.

Mikäli vauvalla on vaikeuksia tarttua rinnanpäähän esimerkiksi matalan rinnanpään vuoksi, voidaan  apuna kokeilla rintakumin käyttöä tai houkutella rinnanpäätä esiin erityisellä pienellä ja hellävaraisella imukupilla, nänninkohottajalla,  joita myös myydään apteekeissa ja isommissa marketeissa.

Rintojen pakkaantuessa oloa voi helpottaa kylmägeelipusseilla, joita saa erityisesti rintaliiveihin suunniteltuina malleina. Niitä voi halutessaan käyttää myös lämmitettynä herumisen helpottamiseksi.

Kaikkia tarvikkeita ei välttämättä tarvitse olla kotona ennen vauvan syntymää, mutta tarjontaan on hyvä tutustua etukäteen. Imettämisestä ei pidä tehdä kilpavarustelua, vaan pyrkiä mahdollisimman luonnolliseen imetykseen, jolloin se on myös helpointa, mukavinta ja taloudellisinta. Toisinaan apuvälineet ja tarvikkeet tuovat kuitenkin suurta helpotusta ongelmatilanteisiin..

Julkaistu 16.9.2021

Päivitetty 26.7.2022