Ensimmäiset viikot vauvan kanssa

Vastasyntynyt vauva tarvitsee rauhaa ja aikaa sopeutuakseen kohdun ulkopuoliseen elämään ja oppiakseen taidoista tärkeimmän: ruokailun. Vaikka vauvalla on synnynnäinen taito imeä maitoa rinnoista, alkuhankaluuksia voi olla imuotteen, imetysasennon ja rinnalle rauhoittumisen oppimisessa. Tässä opettelussa mahdollisella kumppanilla on myös tärkeä rooli synnyttäneen tukijana. Myös pulloruokinta voi vaatia sekä vanhemmilta että vauvalta harjoittelua.

Vilskettä ja tungosta vauvaperheessä

Sukulaiset ja ystävät ovat yleensä innokkaita tutustumaan vauvaan ja perheen tilanteesta riippuen lähimmät ihmiset voivat toki tulla käymään vauvaperheen kotona. Väentungosta ja päivittäisiä vierailuja on kuitenkin syytä rajoittaa, jotta vauvaperhe ei pääse väsymään. Omia tuntemuksiaan on tämän asian suhteen hyvä kuunnella ja kertoa läheisille suoraan, jos toivoo rauhaa ja mahdollisuutta levätä oman perheen kesken kotona. Useimmat ihmiset ymmärtävät tämän mainiosti ja siirtävät vierailua myöhempään ajankohtaan. Vauvan kotiin ei myöskään pidä ottaa vastaan vieraita, jotka ovat flunssaisia tai vasta toipumassa muista tarttuvista taudeista. Käsihygieniasta on hyvä muistuttaa vierailijoita vaikkapa ohjaamalla heidät ensimmäiseksi käsipesulle vauvakotiin saavuttuaan.

Ensimmäiset kauppareissut voisi tehdä vain toinen vanhemmista, jotta vastasyntynyt ei joutuisi aivan ensipäivinään väentungokseen. Kaupassa ehtii käydä perheenä sitten hiukan myöhemminkin, kun vauvan elintoiminnot ovat jo vakiintuneet ja vastustuskykykin alkanut kehittyä.

Vauva osana perhettä

Vauvan sisarukset ovat usein innokkaita hoitamaan uutta perheenjäsentä ja heidät on hyvä ottaa mukaan vauvan hoitohetkiin alusta lähtien. Isommat sisarukset tarvitsevat myös omaa aikaa ja erityistä huomiota, jotta suuremmilta mustasukkaisuuden tunteilta vältyttäisiin. Myös vieraille on hyvä muistuttaa, että isompia sisaruksia voisi huomioida jopa normaalia enemmän, vaikka tullaankin tutustumaan vauvaan.

Useimmissa perheissä järjestetään vauvalle ristiäiset tai nimijuhlat. Se onkin hyvä hetki sukulaisten ja läheisimpien ystävien tutustua vauvaan. Juhlat kannattaa järjestää siinä vaiheessa, kun äiti on jo hyvin toipunut synnytyksestä ja perhe-elämä alkanut sujua. Järjestelyihin kannattaa ottaa mukaan vapaaehtoiset auttavat kädet, jotta vanhemmat eivät kuormitu liikaa valmistelujen vuoksi. Monet seurakunnat tarjoavat myös mahdollisuuden järjestää juhlat omissa tiloissaan, jolloin kotia ei tarvitse erityisesti siivota juhlia varten. Myös tarjottavien tilaaminen pitopalvelusta säästää sekä vaivaa että hermoja ja tuoreet vanhemmat voivat välttyä ylirasitukselta.

Arki rullaamaan

Rästiin jääneet kotityöt voivat vaivata tuoreiden vanhempien mieltä. Vauvan tultua taloon on hyvä olla itselleen ja mahdolliselle kumppanilleen armollinen ja rauhoittaa mielensä villakoirien suhteen. Jos vauva on hyvin itkuinen ja vaatii paljon huomiota, on tärkeintä levätä ja rentoutua vauvanhoidon välissä, ei tarttua pölynimuriin. Kahden aikuisen perheessä vanhemmat voisivat vaikka yhdessä sopia, milloin pistävät yksissä tuumin kodin järjestykseen tai sitten toinen voisi lähteä vaikka vaunulenkille vauvan kanssa ja toinen tarttuu sillä välin moppiin. Kohtuullisen siistissä kodissa kuitenkin useimmat viihtyvät parhaiten, mutta vauva-aikana kannattaa ehkä katsella tiettyjä asioita läpi sormien ja toisaalta lapsiperheen vanhemmat oppivat myös taitaviksi organisoijiksi ja ajankäytön mestareiksi kotitöidenkin osalta. Tärkeää tässäkin kohtaa on vastuiden jakaminen, jotta toiselle ei lankeaisi liian suurta osaa kotitöistä.

Synnyttäjän lisäksi myös toinen vanhempi pitää useimmiten vanhempainvapaata vauvan synnyttyä. Tämä on tärkeää koko perheen hyvinvoinnin kannalta. Vanhempi ja vauva tutustuvat nopeammin toisiinsa ja varhainen vuorovaikutus kehittyy luontevaksi heidän välilleen. Vauvanhoito yhdessä kumppanin kanssa tuntuu turvallisemmalta ensikertalaisen mielestä ja useamman lapsen perheessä toisella vanhemmalla on myös tärkeä rooli isompien sisarusten huomioimisessa, kun vanhempi keskittyy syöttämään vauvaa. Äiti saattaa myös olla raskauden ja synnytyksen rasituksista sen verran väsynyt, että aivan konkreettinenkin tuki on kotona tarpeen. Toisen vanhemman palatessa työelämään on siirtymää hyvä suunnitella, jotta äiti ei koe jäävänsä liian yksin ja toisaalta jotta toisen vanhemman rooli säilyy yhtä merkittävänä, vaikkakin ajallisesti lyhyempänä kuin vanhempainvapaan aikana.

Rytmihäiriöitä?

Vastasyntyneellä ei vielä ole varsinaista vuorokausirytmiä ja onkin tärkeää pyrkiä ensimmäisten elinviikkojen ja –kuukausien aikana elämään vauvantahtista elämää, jossa vanhempien tehtävä on opetella tulkitsemaan vauvan tarpeita ja vastata niihin oikea-aikaisesti. Lapsettoman vanhemman elämään verrattuna tämä voi tuntua haastavalta ja hyvinkin raskaalta, riippuen vauvan temperamentista ja esimerkiksi alkuaikojen koliikkivaivoista jne. Vaikeimpina hetkinä kannattaa pyytää apua mahdolliselta kumppanilta, ystävältä, perhevalmennusryhmässä tutuksi tulleelta toiselta tuoreelta vanhemmalta, naapurilta, neuvolasta, keneltä vain luotettavalta aikuiselta. Silloin on myös hyvä pitää mielessä, että pikkuhiljaa kiljuvasta ja vaativasta nyytistä kasvaa hymyilevä ja tyytyväinen vauva, jonka kanssa on onni elää. Vauvavuosi on lyhyt, kun sitä ajattelee jälkeenpäin, mutta pahimman väsymyksen hetkellä ei ehkä jaksa niin pitkälle ajatella. Juuri silloin on oikea hetki järjestää itselleen apua ja lepoa. Pienen tauon jälkeen elämä vauvan kanssa yleensä taas tuntuu helpommalta jaksaa, ja pikkuihmisestä jaksaa myös nauttia.

Julkaistu 5.9.2018

Päivitetty 10.8.2022