BETA Siirry sisältöön

Elinkustannusten jako avoliitossa

Julkaistu 23.01.2019 - Tuottanut Väestöliitto
Avoliitolla tarkoitetaan parisuhdetta, jossa puolisot asuvat samassa taloudessa eivätkä ole solmineet keskenään avioliittoa. Laki ei säätele avopuolisoiden elinkustannusten jakamista puolisoiden kesken. Avopuolisot voivat siis keskenään sopia, miten elantokustannukset jaetaan puolisoiden kesken.

Avoliitolla tarkoitetaan parisuhdetta, jossa puolisot asuvat samassa taloudessa eivätkä ole solmineet keskenään avioliittoa.

Mikäli avopuolisoilla on yhteinen alaikäinen lapsi, osallistuu kumpikin vanhempi lapsen elatukseen oman elatuskykynsä mukaan. Lapsen elatuksesta säädetään laissa. Oikeusministeriö on antanut ohjeet elatusavun suuruuden arvioimiseksi, joita avopuolisot voivat käyttää apuna myös avoliiton aikaisen vanhemman elatuskyvyn laskemiseen.

Laki ei säätele avopuolisoiden elinkustannusten jakamista puolisoiden kesken. Avopuolisot voivat siis keskenään sopia, miten elantokustannukset käytännössä jaetaan puolisoiden kesken. Sopimus on vapaamuotoinen ja voidaan tehdä jopa suullisesti. Sopimuksen sisältö on tarvittaessa todennettavissa puolisoiden tekemillä maksusuorituksilla.

Avopuolison keskinäisen kustannusten jakamista koskevan sopimuksen lähköhdaksi kannattaa luetteloida puolisoiden elämisestä ja asumisesta aiheutuvat menot. Tällaisia ovat esimerkiksi elintarvikkeet, vaatteet, harrastukset, vakuutukset, polttoaineet, matkakulut, tietoliikenne sekä asumiskulut. Asumiskuluja ovat esimerkiksi kotivakuutus, hoitovastike, kiinteistönhuolto-, sähkö-, vesi- ja jätemaksut.

Avopuolisot sopivat, mitkä kustannukset ovat toisen puolison yksin maksettavia ja mitkä kulut jaetaan esimerkiksi puoliksi tai puolisoiden tulojen mukaisessa suhteessa.

Kustannusten jakaminen voi tuottaa ongelmia, mikäli toinen avopuoliso omistaa yksin puolisoiden yhteisenä kotina käytetyn asunnon. Puolisot voivat sopia, että edellä mainittujen asumisesta aiheutuvien kustannusten lisäksi puoliso maksaa asunnon omistajalle sovitun osuuden asuntovelkojen korko- ja lyhennysmaksuista. Korvauksen perusteeksi voidaan ottaa vaihtoehtoisesti asunnon käypää arvoa vastaava määrä, josta toinen puoliso korvaa puolet tai muun, esimerkiksi tulojen mukaan sovitun osuuden.

Inga Koskinen
varatuomari, OTK

Inga Koskinen avaa lukijoille erotilanteissa sovellettavaa Suomen lainsäädäntöä. Kirjoitukset ovat informatiivisia eivätkä ne sisällä juridista neuvontaa.

Aihealueet:  Arki , Parisuhde

Oliko tästä sinulle apua?

Saatat olla kiinnostunut myös näistä

Parisuhdeviikko on hyvinvoinnin teemaviikko, jonka järjestävät yhteistyössä Parisuhdekeskus Kataja , Suomen uusperheiden liitto ja Väestöliiton...

Lapsettomat Äitipuolet

Lapsettoman äitipuolen rooli uusperheessä on monitasoinen ja usein haastava. Äitiyteen liittyvät myytit ja oletukset ja yhteisön paine haastavat...

Mistä tietää, että kahdenvälinen, seksuaalinen parisuhde on hyvällä pohjalla?

Kun kahdenvälinen intiimi parisuhde on hyvällä pohjalla, sen perusasiat ovat kunnossa. Niitä ovat intiimi läheisyys, intohimo ja halu sitoutua....